Liperi-Seura ja Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys järjestivät Penttiläsalissa Moniääninen sisällissota -esitelmä- ja keskustelutilaisuuden, jossa kuultiin kahdeksan erilaisen henkilöhahmon kohtalo vuoden 1918 tapahtumien aikaan.

Jos sinulla on Puodista ostettu lukuoikeus, voit lukea artikkelin.

Neljä vuosikymmentä sitten Kotiseutu-uutisten etusivulla kerrottiin liperiläisten äänestysaktiivisuudesta. ”Liperiläiset olivat sunnuntaina ja maanantaina pidetyissä presidentinvalitsijamiesvaaleissa yhtä laiskoja äänestäjiä kuin suomalaiset keskimäärin, sillä hieman yli 30 prosenttia äänioikeutetuista jätti kansalaisvelvollisuutensa täyttämättä.

Liperiläisen Julia Hyvärisen elämänkokemukset vavahduttavat. Sota-aikana ja Suomea uudelleen rakennettaessa vaadittiin kaikkien työtä.

Jos sinulla on Puodista ostettu lukuoikeus, voit lukea artikkelin.

Aari ja Elina Hirvosen kotimuseo on Rääkkylän uusin perinteiden aarreaitta. – Isä alkoi aikoinaan keräämään tavaroita talteen, ja perinnettä on sittemmin jatkettu, kotimuseossa asuva rasivaaralainen Matti Hirvonen taustoittaa.

Soanlahdelta Karjalasta kotoisin oleva 94-vuotias Helvi Rissanen sanoo arvostavansa kovasti Suomen itsenäisyyttä. Kaksi kertaa kotoaan lähtenyt Rissanen tuumaa, että itsenäisyys on lunastettu monella veripisaralla.

Sotavuosina liperiläinen Elma sai melkoisen määrän kenttäpostia. Kirjeitä sukulaisilta ja tuntemattomilta, kaikkiaan seitsemisensataa. Korttejakin kertyi komea nivaska. – Kenttäpostia on tullut 23 eri ihmiseltä. Osa kirjeenvaihdosta on aloitettu lehti-ilmoituksen perusteella tai korsukaverin välityksellä, Elman tytär Raija Albert kertoo.

Liperissä yli sata vuotta annetulla maatalousopetuksella oli kunniakkaat perinteet, joita kelpaa vieläkin muistella. Siikasalmen tilan perusti 1760-luvulla kruununvouti Gabriel Wallenius, ja Edvard Hällström taas maanviljelyskoulun vuonna 1886. Maamieskoulu aloitti toimintansa 1910-luvulla vieläkin käytössä olevassa vanhassa päärakennuksessa. Viimeisimpänä koulutusta antoi maatalousoppilaitos, joka keskiasteen uudistukset koettuaan lakkautui 1992 ja tilukset siirtyivät Joensuun yliopistolle. Nykyisin Siikasalmella on adventtikirkon

Arto Laaninen ja Timo Flink ihailevat Onttolan lentokentän konehallissa ensimmäistä lentoaan odottavaa Tiger Moth -pienkonetta. Suomen ilmavoimien alkuperäisen tunnuksen viereen on maalattu ilmailujärjestysnumero MO-160.

Vaiviosta kotoisin oleva 83-vuotias Aili Valtomaa asettui vajaan neljänkymmenen Pieksämäen vuoden jälkeen takaisin Liperiin kuutisentoista vuotta sitten. – Asuttiin ensin mieheni Kaukon kanssa Käsämän koululla viisi vuotta. Muutettiin sitten tähän mieheni äidin taloon.