Ensimmäisestä vuosikerrasta: Kudonta nähtiin ratkaisuna naisten työllistymiseen Rääkkylässä

“Mitä mahdollisuuksia olisi saada Rääkkylässä järjestettyä ansiomahdollisuuksia naisille, koska naistyövoimalla ei ole työkohteita käytännöllisesti katsoen ollenkaan.” Tätä kysymystä pohdittiin artikkelissa, joka julkaistiin Kotiseutu-uutisissa 26. toukokuuta vuonna 1967.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Maalaisloman lumoa – “Veneenkäyttöoikeus samoin kuin sauna sisältyvät hintaan”

Loma maatilalla kuulostaa tänä päivänä monen korviin eksoottiselta. Vielä muutama vuosikymmen sitten maaseudun arki ja eläimet olivat monille suomalaisille tuttu osa elämää, mutta nykyisin yhä harvempi pääsee seuraamaan maatilan töitä läheltä. Juuri siksi maatilamatkailu tarjoaa nykyään monelle mahdollisuuden irrottautua kiireisestä arjesta ja tutustua rauhallisempaan elämäntapaan.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Kulttuurikilpailuissa arvioitiin taitoa, ilmaisua ja mielikuvituksen lentoa

Millaiset olivat nuorten kulttuurikilpailut kuusi vuosikymmentä sitten? Tähän kysymykseen vastattiin Kotiseutu-uutisten artikkelissa, jossa kerrottiin Rääkkylässä pidetyistä kulttuurikilpailuista.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: “Todellinen kehitys voidaan katsoa juuri päinvastaiseksi kuin mikä on yleinen käsitys”

Liperissä on tällä hetkellä kirjasto kaikissa kolmessa taajamassa: kirkonkylällä, Viinijärvellä ja Ylämyllyllä – olkoonkin, että Viinijärven kirjasto on tilapäisesti kiinni aina siihen asti, kun uuden koulun yhteyteen tulevat kirjastotilat otetaan käyttöön elokuussa.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: “Baari on ollut alusta alkaen suosittu nuorten kokoontumispaikka”

Niemisen Urheilijat on liikuttanut rääkkyläläisiä pitkään, onhan seuralla ikää jo yli 90 vuotta. Vuosien ja vuosikymmenten varrella moni asia on muuttunut, mutta Niemisen Urheilijat on edelleen toimiva urheiluseura – kuten Kotiseutu-uutisten otsikossa todettiin 28. huhtikuuta vuonna 1967.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Illanvietossa tanhuttiin, soitettiin, näyteltiin ja kritisoitiin

Millainen on onnistunut illanvietto? Tähän kysymykseen löytynee lähes yhtä monta vastausta kuin on illanviettäjiäkin – vastauksista yhden voi lukea Kotiseutu-uutisten ensimmäisestä vuosikerrasta. Huhtikuun 21. päivänä vuonna 1967 ilmestyneen lehden etusivulla nimittäin uutisoitiin kansalaisopiston järjestämän illanvieton olleen onnistunut.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Tiilitehtaan tulevaisuus jakoi näkemyksiä Liperin valtuustossa

Liperin tiilitehtaan tulevaisuus sai runsaasti palstatilaa Kotiseutu-uutisten 14. huhtikuuta vuonna 1967 ilmestyneessä numerossa.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Kun Valamon luostarin oppi-isä vieraili Viinijärvellä ja pankkikonttoria rakennettiin taajamaan

Paikallislehdet kertovat ennen kaikkea oman alueensa uutisista, tapahtumista ja ihmisistä, mutta samalla ne tallentavat kuvaa ajasta, jossa ne ilmestyvät. Niiden sivuille jää talteen arjen ilmiöitä, puheenaiheita ja ajan henkeä tavalla, joka ei aina tule esiin muissa lähteissä.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: “Jännitys ei ole vieläkään lauennut” – abien tunnelmia vuodelta 1967

Jotkut asiat eivät muutu, vaikka vuosikymmenet vierivät. Ylioppilaskirjoitukset lukeutuvat näihin – niiden tulokset kiinnostavat vuodesta ja vuosikymmestä toiseen, vaikkakin eri ihmisiä. Ovathan kirjoitukset kutkuttavimmillaan silloin, kun kokeissa ahertaa joku läheinen.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Kun viinijärveläiset putkivettä saivat

Miten vesihuolto toimi Viinijärvellä vuonna 1967? Vastaus tähän ja moniin muihin menneitä vuosikymmeniä koskeviin kysymyksiin löytyy Kotiseutu-uutisten vanhoista numeroista. Maaliskuun 31. päivänä vuonna 1967 ilmestyneessä lehdessä nimittäin uutisoitiin viinijärveläisten saavan putkivettä.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: “Selostuksemme tulevat olemaan mahdollisimman yksityiskohtaisia”

Lehtikuvassa seisoo monikymmenpäinen joukko nuoria miehiä Liperin kirkossa. Rivit ovat suorat ja säntilliset, miehet ryhdikkäitä. Kuvan alapuolella oleva otsikko tietää kertoa, miten ainutlaatuisesta tilaisuudesta on kyse.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Paras juoksija sai kultakellon, nopeimmat hiihtäjät mainetta ja kunniaa

Maaliskuussa vuonna 1967 Kotiseutu-uutiset ilmestyi vain kolmesti. Miksi? Sitä me jälkipolvet voimme vain arvailla. Paikallislehden vanhojen numeroiden lehteily antaa kuitenkin jotain osviittaa asiasta: helmikuun 1967 ensimmäisessä numerossa kirjoitettiin että “Jos asiaa ei ole, ei kannata täyttää sivuja puhumalla asian vierestä.” Kenties tämä oli syynä myös maaliskuun 1967 julkaisutiheyteen.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Kotiseutu-uutisten levikkialue laajeni Rääkkylään

Huhtikuussa 1967 Kotiseutu-uutisten sisällössä ja levikkialueessa tapahtui merkittävä muutos. Ensimmäisinä ilmestymiskuukausina paikallislehden levikkialueeseen kuuluivat Liperi ja Viinijärvi, mutta 7. huhtikuuta vuonna 1967 ilmestyneessä lehdessä uutisoitiin levikkialueen laajenevan Rääkkylään.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Haasteena talviset liikenneolot ja matkailun kehittäminen

Talvi tuo omanlaisensa haasteet liikenteeseen – tuo tänä päivänä ja toi ensimmäisten Kotiseutu-uutisten julkaisemisen aikaan. Olkoonkin, että nuo haasteet saattavat olla hieman vaihdella vuosikymmenestä toiseen, kuten Kotiseutu-uutisissa 24. helmikuuta vuonna 1967 julkaistu lehtikuva osoittaa.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: “Lakko olisi kuin ylimääräinen oppiaine väkivallan käytöstä”

“Kansakoulunopettajat lakkoon”, kuului otsikko Kotiseutu-uutisissa perjantaina 17. helmikuuta vuonna 1967 ilmestyneessä lehdessä. Lakkoaikeiden syyksi nimettiin – mikäpä muukaan kuin – raha.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: “Ei täällä mitään hätää ole”, kerrottiin Kotiseutu-uutisten haastattelussa

Miten vanhukset elävät? Tätä kysyttiin Kotiseutu-uutisissa liki kuusi vuosikymmentä sitten, helmikuun 10. päivänä vuonna 1967 ilmestyneessä lehdessä. Vaikka kysymys on ajankohtainen ja pohtimisen arvoinen tänäkin päivänä, pysähdytään hetkeksi vuosikymmenten takaisen vastauksen äärelle.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Lehti, jonka sivuja ei täytetty puhumalla asian vierestä

“Jos asiaa ei ole, ei kannata täyttää sivuja puhumalla asian vierestä.” Näin todettiin Kotiseutu-uutisissa vuonna 1967, helmikuun ensimmäisessä numerossa.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Kunnalliskotia rakennettiin Liperiin liperiläisin voimin

Rakentaminen viestii paikkakunnan elinvoimaisuudesta, olipa kyse sitten julkisten kiinteistöjen rakentamisesta tai yksityisten ihmisten rakennusprojekteista. Se kertoo siitä, että tiettyyn paikkakuntaan halutaan panostaa ja siellä halutaan asua.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Ahonkylän kansakouluun hankittiin mitä modernein opetusväline – televisio

Kotiseutu-uutisten ensimmäinen päätoimittaja Esko Vähämäki totesi paikallislehden ensimmäisessä numerossa, että lehdessä “tullaan julkaisemaan vain lähinnä oman kotipaikkakunnan uutiset ja tiedotukset sekä paikallisia reportaasheja”.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: “Olipa mukava olla taas kerran liperiläinen”

Erkki Rautiainen poseeraa lehtikuvassa Mini Cooperin vieressä ja hymyilee. Kuvan viereen, Kotiseutu-uutisten etusivulle painettu otsikko kertoo, miksi syytä hymyyn on: “Erkki Rautiainen jo kova ajaja”.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Nimismiehen kiireet katosivat, kun puheeksi tuli Parkkisen viinapannu

Opetusneuvos Enwald muisteli Parkkisen viinapannun tarinaa Kotiseutu-uutisten 5. tammikuuta vuonna 1967 ilmestyneessä numerossa. Näin muistelo alkaa:

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Mitä Liperin kunnanvaltuusto päätti vuoden tärkeimmässä kokouksessaan?

“Kunnanvaltuustolla vuoden tärkein kokous” ‒ näin kuului otsikko Kotiseutu-uutisissa 5. tammikuuta vuonna 1967. Artikkelissa uutisoitiin Liperin kunnanvaltuuston kokoontuneen päättämään yhteisistä asioista poikkeuksellisen suuren yksituumaisuuden vallitessa.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Liperin ammattikoulu on oppilaitos ja tunnettu rakennustaiteellinen nähtävyys

Ammatillista koulusta ei tänä päivänä Liperissä järjestetä, mutta jokunen vuosikymmen sitten oli toisin. Joulukuun 15. päivänä vuonna 1966 ilmestyneessä, Kotiseutu-uutisten kautta aikain toisessa numerossa, oli laaja artikkeli Liperin ammattikoulusta.

Ensimmäisestä vuosikerrasta: Etusivun juttuina laitoksen perustaminen Honkalammelle ja Siiri Rantasen näkemykset hiihtoharjoittelusta

Kotiseutu-uutisten toisessa numerossa, 15. joulukuuta vuonna 1966 ilmestyneessä lehdessä, käsiteltiin varsin monenlaisia, paikallisesti kiinnostavia aiheita.

Kotiseutu-uutisten ensimmäisestä vuosikerrasta: “Nyt se tuli”

Kotiseutu-uutisten kautta aikain ensimmäinen numero julkaistiin perjantaina 9. joulukuuta vuonna 1966 – päivälleen 59 vuotta sitten. Näin ollen nyt on alkamassa paikallislehtemme 60. vuosikerta.

Vuosikymmenten varrelta: Puhelinliikenne siirtyi dataverkkoon Liperissä

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: Mikä puhutti kuntalaisia kyläkierroksilla Liperissä?

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: ”Joulu tervehtii jo väreillään ja lahjaideoillaan Rääkkylän kunnantalolla kävijöitä”

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: ”Tarvittaisiinko täällä meillä kyläavustajaa?”

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: ”Tuleen ei saa jäädä makaamaan”

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: ”Sillan avaamista oli saapunut seuraamaan koleasta ja sateisesta säästä huolimatta runsaasti väkeä”

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: ”Jos henkinen kantti pettää, sitä ei korvata miljoonillakaan”

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: Huolenaiheena ikäihmisten pärjääminen kotona ja toiveissa uusi terveyskeskus

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: Majava rakensi patonsa sangen erikoiseen paikkaan

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: Mikä on nuorisotyön arvoitus? Mikä koulupäivän aikana tuoksui?

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: Kaupan rakentaminen alkoi, maidon vastaanotto loppui

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: Muistoja Suur-Liperistä ja tuliaisia Ahvenanmaalta

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: Uusi kirja, entistä ehompi kyläkoulu

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: Paloaukea-päivän tunnelmia ja yritysuutisia Rääkkylästä

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Vuosikymmenten varrelta: Liperissä alkoi atk-koulutus, Rääkkylän kirkko sai uudet urut

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.