– Lampaan villa on loistava materiaali. Se on ekologinen, lämmin, pehmeä, helposti muovautuva, sitä voi käsitellä eri tekniikoilla, ylistää villan ominaisuuksia tekstiilitaiteilija Hanna Nuutinen. Hänen Villa Mylly -näyttelynsä tuo pehmeyttä Paksuniemen mylly-meijerin kesään.

Yrjö ja Leila Eronen esittelevät vastaremontoitua vinttikamaria, jonka Yrjö sai valmiiksi huhtikuussa uudelleen alkaneina eläkepäivinä. – Täällä on kiva kuunnella musiikkia, Leila tuumaa tyytyväisenä.

Paksuniemessä nähdään tänä kesänä Riäkkyteatterin tulkitsemana Anna mulle tähtitaivas -musiikkinäytelmä Katri Helenasta. Yksi Katri Helenaa esittävistä näyttelijöistä on Mirva Kuivalainen. Joensuusta kotoisin oleva, mutta Helsingissä asuva, ammattinäyttelijä Kuivalainen sanoo Katri Helenan olevan legandaarinen hahmo.

Tänä kesänä leipäpitäjän matkailu saa uuden vivahteen, kun useampi hyörylaivaristeily suuntaan Liperin Saaristonrantaan.

Lammaskatraan vanhin, Kerttu nimeltään, luo arvioivan katseen aitaukseen tulleelle toimittajalle. Turvallisen välimatkan päässä tarkkaileva Kerttu luultavimmin mittailee, tuoko se aikoo meitä seuraavan viikon paimentaa.

Rääkkylän Paksuniemessä toimivan kalalaitoksen toimitusjohtaja ja kalastaja Jere Ikonen kertoo, että he ovat tyytyväisiä laitoksen sijaintiin ja tilojen toimivuuteen. Rääkkylän kunnan vuokratiloissa olevassa laitoksessa käsitellään lähiseutujen suomalaista järvikalaa kymmeniä tuhansia kiloja vuodessa.

– Kai se on se hulluus, mikä ajaa, liperiläinen Anne Martikainen naurahtaa.

Tuuli tuo Loppukesän myrsky kuljettaa vanhan autiotalon pihalle vaahteran lehden. Lehti on Meiblu. Meibluun tarttui kova tuulenpuuska hänen ollessaan kotipuunsa juurella. Tuulet veivät hänet kaukaiseen paikkaan, joka on hänelle täysin uusi ja vieras. Meiblu yritti levitellä suuria lehdenhaarojaan, että olisi saanut ohjattua itsensä takaisin kotiin, mutta tuuli tuiversi niin kovaa, ettei Meiblulla ollut mitään mahdollisuutta

Soile Siimestö-Johnson ja Jeremy Johnson kiteyttävät Liperin Harinjärven rannalla asumisensa hyvin: – Olemme onnellisia täällä. Pariskunta tapasi Kaliforniassa milleniumvuonna 2000, kun au pairina USA:ssa työskennellyt pohjoiskarjalainen Soile osallistui kansallispuiston retkelle, jota amerikkalainen Jeremy ohjasi. Hauska sattuma oli, että Jeremyllä oli ennen tätä ostettuna matkalippu Suomeen, sillä yksi hänen sisaristaan työskenteli tuolloin Helsingin kansainvälisessä koulussa opinto-ohjaajana.

Saariston Puodin harvinaislaatuinen pitsauuni on kuumana kymmenen tuntia päivässä, eikä yrittäjä Anne Suhosen mukaan hiljaista hetkeä tule. 

”Ai tuolla on vielä kuplavolkkari nurkassa?” – Mikäs kupla siellä on, en muistanutkaan tuota. Myllyn vanhat autot -museon yrittäjä Keijo Hirvosen kommentti ”unohdetusta” kuplasta saa hymyn huulille. Kuka voi unohtaa, että omistaa kuplavolkkarin? Mutta, kun katsoo automuseon henkeä salpaavaa tarjontaa, niin ymmärtää, että yksi kupla voi hyvinkin hävitä joukkoon.

Pekka ja Irmeli Oinosen ”kesämökki”, niin kuin lastenlapset nimittävät taloa, sijaitsee keskellä Viinijärveä Taipaleenjoen rannalla luonnonkauniissa paikassa. Mökissä on kokoa kolmisen sataa neliötä.

Rennot, letkeät kesäpäivät ovat kuin luotuja leikkimieliseen pelailuun. Mittelöihin, joissa menestyminen kysyy taitoa siinä missä tuuriakin – ja joiden voittajasta ollaan viimeistään seuraavana päivänä eri mieltä.

Kesäkuun alussa voimaan tulleet vesiliikennelain uudistukset tuovat kaikki alan säädökset yhteen paikkaan.

Albertin pariskunnan kodin ja matkailuyrityksen pihamaa kukoistaa Lammulla varsin luonnonläheisellä luonteella. Pihan vanhojen rakennusten katveessa kukkii tuhansien mehiläisten iloksi laji jos toinenkin kuitenkin hieman riidellen elintilastaan. Tilannetta selkeyttämään on pyydetty pihasuunnittelijan apua.

Liperin Urheilukalastajien pitkäaikainen puheenjohtaja Juha ”Kossu” Kosonen jos kuka tietää, miten kaloja narrataan. Hänen mukaansa riittää, kun täkyn tai syötin asettelee kalan etupuolelle – minkä toteuttamisessa on toki omat haasteensa. Mutta vitsailu sikseen, ja Kossun kalastusvinkkien kimppuun.

Rääkkylän kesässä saa hien pintaan uudella kuntoilumuodolla, sillä kirkonkylän urheilukentän kupeeseen on kesäkuun aikana nikkaroitu kuntoportaat.

Miltä maistuu maidoton jäätelö? Kotiseutu-uutisten toimitus upotti lusikkansa pakastettuun paheeseen ja otti asiasta selvää.

Erinäiset kesäillat ja viikonloput olen viettänyt kentän laidalla. Kannustaen poikaa ja joukkuekavereita futiksessa ja tyttöä hevosen selässä. Itsekin olen saanut vuosien varrella kentän laidalta paljon ystäviä.

Kahvikuppi on enemmän kuin esine, josta siemaillaan mustanpuhuvaa, aromikasta juomaa. Siroon posliinikuppiin sujahtaa aimo annos nostalgiaa ja muutamia mieleen painuneita tarinoita.