1.7.2020
Hortonomi helpottaa pihasuunnittelua
Albertin pariskunnan kodin ja matkailuyrityksen pihamaa kukoistaa Lammulla varsin luonnonläheisellä luonteella. Pihan vanhojen rakennusten katveessa kukkii tuhansien mehiläisten iloksi laji jos toinenkin kuitenkin hieman riidellen elintilastaan. Tilannetta selkeyttämään on pyydetty pihasuunnittelijan apua.
– Haluaisin uudistaa istutuspenkkejä niin, että niissä säilyisi vanhoja perinnelajeja. Lehtosinilatvasta on tullut lemmikkini. Ammattilainen osaa kuitenkin miettiä, miten kasvit sijoitetaan, jotta pienemmät eivät jää isompien varjoon. Ja toisaalta, mitä lajeja valita, jotta penkissä kukkisi läpi koko kesän, Raija Albert kuvailee tavoitettaan.
Nykytilanteessa osa lajeista on hautautunut rikkakasvien sekaan, kun taas esimerkiksi pihlaja-angervo ja kultapallo ovat levinneet liikaakin. Ruusunmarjoja tuottavat pensaat taas kaipaavat penkkiinsä reunusta.
– Perenna-alueita kunnostetaan siten, että kasvivalinnoissa painotetaan suomalaisia perinnekasveja ja mesikasveja, pihasuunnittelija Veera Varpa Sulokivi Oy:sta paljastaa.
Mehiläiskasvattajalle voikukat ovat ilo silmälle, mutta liika on liikaa.
– Pellolla niitä saa olla, mutta ei jatkossa kukkapenkissä, emäntä tokaisee.
Varpa muistuttaa, että vanhaa pihaa päivittäessä kannattaa säilyttää maltti ja kokeilla ilmeen ehostamista hienovaraisesti. Monesti ihmisillä on tunnesiteitä paikkoihin ja jopa kasvilajeihin.
– Muistot tähän jätetään. Enon kanssa katseltiin tässä aina ennen taivaan pilviä, Raija Albert hymyilee.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ydinpihan perennapenkit on reunustettava.
Rohkeasti oman näköistä
Entäpä kun suunnittelija saa eteensä tyhjän tontin eli uudisrakennuksen pihan?
– Toiveiden sovittaminen tyhjälle tontille voi tuntua haastavalta palapeliltä, hortonomi Varpa tietää.
Omalle pihalle valitaan usein yksittäisiä lajeja ulkonäön ja fiiliksen perusteella. Suunnittelija taas miettii kokonaiskuvaa ja toimivuutta, piirtää isoja linjoja paikoilleen.
Tämän hetken trendeihin lukeutuu ekologisuus, hulevesien huomioiminen ja kestosuosikkina helppohoitoisuus.
– Piha on vapaa-ajan jatke, joka tukee harrastuksia. Se on usein oleskelualue eli halutaan tehdä hyvää ruokaa kesäkeittiössä ja nauttia paljussa olemisesta.
Varpan mukaan ihmiset uskaltavat valita reippaammin, mitä haluavat. Enää ei kasvimaata tai marjapensaita istuteta tontin kulmalle siksi, että ne täytyy siellä olla. Hän kuitenkin muistuttaa, että arvokkaassa piharemontissa ei kannata juosta trendien perässä.
– Kannattaa ennemmin miettiä, mitkä ovat omat ajattomat mieltymykset tyylin ja materiaalien suhteen. Haluaako modernin suoraviivaista vai kodikasta runsautta?
Haaveissa siintää aistipuutarha
Palataan Parrenmäkeen. Piharemonttia Raija Albert aikoo tehdä pitkälti itse suunnitelmat saatuaan. Tulevien vuosien tavoitteisiin rouva on listannut tällä kertaa vielä jonoon jäävät kellarinkaton yrttitarhan ja vanhan navetan taakse synnytettävän aistipuutarhan. Kukat toki herättelisivät näkö- ja hajuaistia, mutta muutakin siellä olisi luvassa.
– Puutarhassa käveltäisiin varpasillaan, sillä poluilla olisi vaihtelevia materiaaleja: kiviä, hiekkaa, puuta ja käpyjä. Jättäisin sinne myös syötäviä kasveja, kuten vadelmia. Olisikohan sinne valittavissa myös kasveja, joilla olisi karvaisia lehtiä, Raija Albert miettii.
Mehiläisten surina ja lintujen laulu lupaa äänimaailman. Vesisuihkun yrittäjä on jo koristeeksi tilannut, jotta jotain uutta on jo alkukesällä nautittavaksi.
Raija Albertin maakellarin eteisen katto kaipaisi ensin korjausta, jonka jälkeen sen voisi kuorruttaa erilaisilla syötävillä kasveilla. Myös pujon nuput lukeutuvat Albertin mukaan hyöty-yrtteihin.
Nykytilanteessa Raija Albertin ihannoimat liljat ovat hukkuneet perennapenkissä kultapallojen ja heinän sekaan.
Tietoa kirjoittajasta
Jutta
Jutta Kurki lennähtelee järjestöstä toiseen viettäen valtaosan vapaa-ajastaan jalkapallokentillä.