Ilmastoasiantuntija huomasi, että kestävä elämäntapa onnistuu parhaiten Liperissä
Aarne Granlund uskoo, että yksi prosentti suomalaisista elää yhtä pienillä päästöillä kuin hän. Helsinkiläinen Granlund teki laajan selvityksen, minne kannattaisi muuttaa voidakseen elää mahdollisimman ilmastoystävällistä elämää. Niin hän päätyi Liperiin viime vuonna.
Granlund ajaa autolla, syö lihaa ja kokee, ettei ole joutunut luopumaan mistään ekologisuuden tähden. Se aiheuttaa ihmetystä vallitsevan ilmastokeskustelun vaatimuksien keskellä.
Retkeilyn harrastajana mies oli jo kauan halunnut muuttaa lähemmäksi luontoa. Kun Granlund koki rankan menetyksen elämässään, sai hän voimaa harrastuksestaan perhokalastuksesta.
– Syntyi ajatus, että miten voin antaa luonnolle takaisin.
Alkoi vapaaehtoistyö luonnonsuojelun parissa. Granlund lähti opiskelemaan ilmastonmuutosta Norjaan, ja sittemmin hän on työskennellyt Sitrassa ja ENO-kouluverkostossa sekä omassa yrityksessään. Hän oli mukana luomassa hiilijalanjäljen laskevaa testiä, jota on tehty jo miljoona kertaa.
Liperissä ekotekoja – tuulivoimaa ja lähiruokaa
Liperi valikoitui uudeksi kotikunnaksi laadukkaan ilmastotyönsä ansiosta. Granlund nimeää energiantuotannon eli investoinnit tuuli- ja aurinkovoimaan Liperin hyviksi puoliksi.
– Pyöräilymahdollisuudet ja lähiruokakulttuuri ovat Liperin valtteja. Pyrin olemaan mahdollisimman omavarainen; järvikalaa, yrttejä ja tomaatteja omalta pihalta, riistaa ja liperiläistä ruokaa. Sen ekologisemmaksi ei ruoka muutu.
Kiitosta saavat myös liperiläisten koulujen ympäristökasvatus ja kunnan hiilineutraaliuteen sitoutuminen.
– Valtiolla ja EU:lla on omat tavoitteensa, mutta kuntien toimet ovat nopeampia ja konkreettisia. Erityisesti Pohjois-Karjala on siihen panostanut, punnitsee Granlund.
Liperissä asumista ilmastoaktiivi kuvaa positiiviseksi yllätykseksi.
– Hauska seurata, miten paljon tapahtuu kestävän kehityksen saralla. Täällä elämä on myös yhteisöllisempää.
Päästöt laskivat, mutta elämänlaatu ei
Granlundin hiilijalanjälki on neljäsosa suomalaisten keskiarvosta, mutta elämäntyyliään hän ei pidä erityisen vihreänä, vaan perinteisen suomalaisena.
Granlundin asunto lämpenee maalämmöllä, ja kodin katolla on aurinkopaneelit.
– Helsinkiin verrattuna vuokra on matalampi ja neliöitä on enemmän, pihastaan ja saunastaan iloinen Granlund kertoo.
– En lennä, ei tarvitse lähteä mihinkään. Lähellä on jo kivat luontopaikat.
Neljä litraa satasella kuluttavalla hybridiautollaankaan Granlund ei aja tolkuttomasti.
Jakamistalouden Granlund nimeää hyväksi tavaksi pienentää muuta kulutusta; esimerkiksi retkeilyvarusteita hän on lainannut vapaa-aikatoimistolta. Voidessaan hän myös valitsee mieluiten etätyön.
Ilmastokeskustelu kaipaa positiivisuutta
Granlund kaipaisi enemmän konkreettista viestimistä siitä, mitä kunnissa tehdään.
– Korkealla tasolla se on yleensä puolueiden kiistelyä. Paikallisesti tehdään yhteishengessä päätöksiä. Positiivisia juttuja voisi nostaa enemmän esiin, kannustaa Granlund.
Ilmastoahdistusta poteville hänellä on yksi viesti.
– Toiminta on paras lääke. Olen saanut siitä toivoa ja merkitystä. Jokainen voi etsiä itselleen sopivan keinon; en minäkään ole mikään aktivistityyppi, mutta olen löytänyt oman tavan vaikuttaa.