Viinijärven Urheilijoissa pelannut Eeva Karttunen on kutsuttu pesäpallon kunniagalleriaan. Kyseessä on Pesäpalloliiton myöntämä arvokas huomionosoitus – tällä hetkellä kunniagalleriassa on 65 lajin parissa ansioitunutta toimijaa.

Kansaneläkelaitokselta (Kela) voi nyt hakea osittaista hoitorahaa tulevalle syksylle. Osittaista hoitorahaa voi saada 1. tai 2. luokalla olevan lapsen vanhempi, joka tekee töitä 1–30 tuntia viikossa. Tuen saannin edellytyksenä on, että työaikaa on lyhennetty lapsen hoidon vuoksi työnantajan kanssa sovitusti.

Sanomalehtimies ja Kotiseutu-uutisten päätoimittaja Jari Partanen on pian eläkeläinen. Ajatus taitaa hieman vaivata miestä itseään, hän kun tuumaa, ettei tunne itseään lainkaan eläkeläiseksi, saati eläkeikäiseksi.

Vedenjakelu keskeytyy täysin Rääkkylän kirkonkylällä ja Paksuniemessä huomenna keskiviikkona 23. heinäkuuta kello 9 alkaen. Rääkkylän kunnasta arvioidaan, että vesikatko kestää seitsemän tuntia eli kello 16:een asti. Katko voi kuitenkin jäädä arvioitua lyhyemmäksi.

Minne sinä kuulut? Tätä kysymystä tulee harvoin syvällisesti pohtineeksi, niin tärkeä kuin se onkin. On vaivatonta kertoa, millä paikkakunnalla asuu tai missä on syntynyt – ne ovat konkreettisia, yksittäisiä paikkakuntia. Kysymys identiteetistä on sitä vastoin monisyisempi ja toisinaan myös ajassa muuttuva.

Maaseutumuseo Tähkässä komeilee räsymatto, jollaista ei ihan joka päivä näe. Värikkäällä matolla on mittaa huikeat yhdeksän metriä – ja muutama sentti vielä päälle. Poikkeuksellinen on myös tapa, jolla se on tehty. Maton kutomiseen on nimittäin osallistunut kolmisenkymmentä eri ihmistä, joita yhdistää polte käsillä tekemiseen.

Aika tuntuu pysähtyvän Siikakosken myllykahvilassa. On kuin käytettävissä olisi kaikki maailman aika vain olla, siemailla rauhassa kupposellinen kahvia ja mutustella kanelintuoksuista korvapuustia.

Miikkula on pieni maalaiskylä, joka kamppailee olemassaolostaan. Väki on vähentynyt, palvelut ovat kaikonneet yksi toisensa perään ja nyt kyläkaupan kohtalokin on vaakalaudalla. Tarina on turhan tuttu maamme maaseudulla – ja eihän se mikään tarina ole, vaan totisinta totta.

Sinilevää havaittiin alkuviikosta paikoin runsaasti Rääkkylässä ja Liperissä. Esimerkiksi Rääkkylän Pässiniemen havaintopaikalla levää oli maanantaina runsaasti. Sen sijaan Paksuniemen uimarannalla vesi oli levätöntä.

KOLUMNI Tuumaillaanpa tovi suloista suvea Liperissä ja Rääkkylässä. Taajamat heräävät eloon, paikallisten liikkeiden ovet käyvät tavallista tiuhempaan ja erilaiset tapahtumat vilkastuttavat elämänmenoa. Kylät suorastaan sykkivät elämää – mutta vain kesän ajan. Syksyn tullen mökkipihat tyhjenevät, ja paikkakunnillamme palataan rauhalliseen elämänrytmiin.

Vuosi on hädin tuskin puolessavälissä, ja silti Suomen ylikulutuspäivä on jo takana. Kaukana takana, sillä tuo varsin kyseenalainen merkkipaalu ajoittui tänä vuonna huhtikuun kuudenteen päivään. Reilussa kolmessa kuukaudessa me suomalaiset tulimme siis kuluttaneeksi oikeudenmukaisen osuutemme maailman vuotuisista, uusiutuvista luonnonvaroista.

”Idylliset maalaismaisemat vilahtelivat silmissäni, kun ajelin kohti Liperin kirkonkylää. Tutut metsät ja peltoaukeat vanhoine latoineen sekä lapsuuskodin lähestyminen virittivät tyypillisesti mieleni nostalgisille taajuuksille.” Näin tunnelmoidaan joensuulaisen Tiina Pasasen esikoisteoksessa Sun täytyy mennä. Noihin kahteen lauseeseen tiivistyy paljon kepeäksi ja elämänmakuiseksi luonnehditun romaanin sivuilla rakentuvasta maailmasta.

KOLUMNI Poskipäitä ja korvanlehtiä nipistelevä pakkanen saa hetkeksi unohtamaan, että kuluva talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin ja vähäluminen. Pohjois-Karjalan leveyksillä hanget korkeat nietokset ovat loistaneet poissaolollaan, samoin kuin paukkupakkaset. Kotipihan lumityöt eivät ole liiaksi rasittaneet, ja paksuimmat kaulaliinat ja topparukkaset ovat levänneet käyttämättöminä kaappien kätköissä.

NÄKÖKULMA Suomalaisten mielikuva työelämän kehityksestä ei ole järin ruusuinen. Yli puolet suomalaisista, 59 prosenttia, arvioi työelämän muuttuneen huonompaan suuntaan kymmenen viime vuoden aikana. Lähes yhtä moni, 55 prosenttia, arvioi saman kehityksen jatkuvan. Tämä käy ilmi tutkimuslaitos E2:n tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten kokemuksia työelämän muutoksesta.

350 grammaa. Tuon määrän ympärillä on käyty keskustelu jo toinenkin sen jälkeen, kun uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin marraskuun lopulla. Ravitsemusneuvottelukunnan nimittämä asiantuntijatyöryhmä kun suosittaa, että suomalainen söisi viikossa enintään 350 grammaa naudan, sian ja lampaan lihaa – toisin sanoen punaista lihaa.

KOLUMNI ”Mä oon aina tykänny siivota”, kuuluvat ensimmäiset sanat Ylen tuoreessa audiodraamassa Sanna Marin – Miljoonat seuraa. Vaikka entisestä pääministeristä kertova podcast onkin yhdistelmä faktaa ja fiktiota, tuon toteamuksen paikkaansa pitävyyttä on tuskin tarpeen kyseenalaistaa. Niin monissa haastatteluissa Marin on tuonut esiin mieltymyksensä, jopa pakkomielteensä, siivoamiseen. Kyseinen kotityö on hänen mukaansa rentouttavaa ja auttaa selkiyttämään

KOLUMNI ”Tyttäriemme kasvatus” oli otsikoitu ensimmäinen Minna Canthin kirjoittama sanomalehtiartikkeli (Keski-Suomi, 2.5.1874). Siinä nainen, joka nykyään tunnetaan kirjailijana ja tasa-arvon puolestapuhujana, otti napakasti kantaa tyttöjen koulutuksen puolesta, vaatien valtiota panostamaan naiskouluihin siinä missä pojillekin tarkoitettuihin opinahjoihin. Ei yksilöiden itsensä, vaan yhteiskunnan edun vuoksi – Canth toivoi sanomalehtien ottavan asian keskusteluun ja siten herättävän ”isänmaan huomiota

KOLUMNI ”Tämähän on kuin pikku Koli”, tuumasi muuan ulkoilija ruskan ja kelopuiden värittämän maiseman keskellä. En voinut olla kuin samaa mieltä, avautuuhan Huhmarisvaaran laelta henkeäsalpaavan upea järvimaisema. Siinä missä maakunnan tunnetuimman luontokohteen liepeillä lainehtii Pielinen, saa polvijärveläisvaaralta ihailla 600 saaren täplittämää Höytiäistä.

Liperin Urheilukalastajat on saanut järjestettäväkseen vuoden 2023 pilkinnän Pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Mittelöt pidetään 16.–19. helmikuuta 2023. Kilpailuvesistöt sijaitsevat Liperin kunnan alueella – mutta missä tarkalleen, se tieto julkaistaan vasta aivan kisojen alla.

Liperin kunnassa vallitsee melko hyvä päätöksentekoilmapiiri, ilmenee Kuntaliiton ja Åbo Akademin toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Kuntapäättäjät antoivat ilmapiirille kokonaisarvosanan 3,6 arvosteluasteikon ollessa 1–5.