Näkökulma: Perhepäivähoito väistyy – syrjäyttääkö tavoitteellinen lapsuus kodinomaisen hoivan?

Leikki on lapsen työ, sanotaan. Kuva: Hanna-Leena Kunttu

Äitini työskenteli kunnallisena perhepäivähoitajana, kun olin lapsi 1980-luvulla. Pienen tytön näkövinkkelistä se tarkoitti tilannetta, jossa sain olla aina kotona, eikä leikkikavereitakaan puuttunut.

Aivan erityisen iloinen muistan olleeni siitä, että paras ystäväni oli meillä hoidossa – hänen äitinsä teki kolmivuorotyötä, minkä vuoksi sain nauttia ystäväni seurasta päivin ja öin. Huoneessani oli vaaleansininen kerrossänky minua ja ystävääni varten.

Jaa:

Facebook