Lukio nyt leikkauspöydällä

Oma lukio on ollut yksi Liperin vahvuuksista, vaikka sen sijoituspaikasta (kirkonkylä vai Ylämylly) on väännetty kättä valtuustosalia myöten. Nyt ollaan aivan yht´äkkiä siinä tilanteessa, jossa lukiosta leikataan iso nurkka pois, kun se muutetaan yksisarjaiseksi. Kurssien määrästä katoaa kolmasosa. Ratkaisun nopeus on yllättänyt asianosaiset – opettajat, oppilaat ja heidän vanhempansa – kuvaannollisesti housut kintuissa. Ratkaisut ovat

Salaista julkista päätöksentekoa

Julkisen hallinnon tiedottamisessa on otettu viime vuosina ”rohkeita” askelia avoimuuden suuntaan. Tiedotusvälineille ja sitä kautta kuntalaisille on luvattu kaikki tarpeellinen tieto käsittelyyn tulevista, käsiteltävistä ja viimeistään valmiiksi päätetyistä asioista. Esimerkkejä enemmän tai vähemmän raiteiltaan lipsahtaneesta tilanteessa löytyy ihan tuoreeltaan. Ne osoittavat että teoria ja käytäntö eivät kävele nyt käsi kädessä. Liperin kunnan tiedotusohjeet lähtevät siitä,

Suunta hyvä, venymistä riittää

Alkuviikon päivinä on julkistettu useimpien pohjoiskarjalaisten kuntien tilinpäätöstietoja viime vuodelta. Mukaan on mahtunut niin iloisia kuin muunkinlaisia uutisia. Iloisten sarjaan ovat sijoittuneet molemmat levikkialueemme kunnat, Liperi ja Rääkkylä. Kummassakin kunnassa tilikauden lopputulos oli huomattavasti ennakkoon laadittua talousarviota parempi: verotulot olivat lisääntyneet yli odotusten, samoin valtionosuudet ja samanaikaisesti menot on saatu pidetyksi kurissa. Liperissä verotulojen kasvussa

Uusia suuntia yhteistyöhön

Kuntataloudessa tapahtuneet muutokset ovat herättäneet uutta ajattelua ja synnyttäneet uusia vaihtoehtoja. Liperin osalta ovat katseet tähän saakka suuntautuneet lähinnä Joensuuhun. Maakunnan pääkaupunki itse on ilmeisesti omasta näkökulmastaan tunnistanut vain Suur-Joensuun vaihtoehdon. Seudullinen yhteistyö on ollut kieltämättä ja varmaan perustellustikin Joensuu-vetoista, ja tälle yhteistyölle on edelleen tilaus olemassa. Vaikka nopeat ja osin ylhäältä ohjatut kuntaliitoskaavailut ovat

Kyläläiset kärsijän osassa

Liperin kylät ovat olleet aktiivisia ja halunneet pystellä ajan ja teknisen kehityksen tasolla. Tästä on käytännön esimerkkinä vaatimus laajakaistayhteyksien viemisestä tasapuolisesti myös taajamien ulkopuolelle. Hyvin monessa mökissä oltiin tyytyväisiä, kun kunnanhallitus valitsi laajakaistan rakentajan ja vahvisti näin myös aikataulun: valmista tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Sitten tuli kylmää vettä niskaan; ensimmäiseksi valitus kunnanhallituksen päätöksestä, sitten

Vakavaraista hoitoa Jyriin

Liperiläisyritykset ovat olleet viime aikoina esillä, onneksi hyvässä. Kahdesti valtakunnanpalkittu Mantsinen näistä etunenässä. MTV3:n ohjelma 45 minuuttia tutustutti meitä viime viikolla myös tulevaan. Tv-ohjelmassa kerrottiin, miten yksityistäminen esimerkiksi terveyspuolella poikii maahan menestyviä yrityksiä, jotka eivät isosti ääntä itsestään ja tuloksentekotaidoistaan pidä. Liperin kunta on saamassa vakavaraisen tulijan entisen varuskuntasairaalan tiloihin. Hyvä, että rakennus saadaan käyttöön,

Asuinkunnalle uudet kasvot

Rääkkylän kunnan saama valtakunnallinen julkisuus jatkuu ja on samamerkkistä kuin tähänkin saakka. Tällaista julkisuutta ei kunta ole tilannut eikä varmasti halunnut. Valtakunnan päälehti ja sen kiteeläislähtöinen toimittaja ovat ottaneet Rääkkylän yhdenlaiseksi ”mallikunnaksi”. Kun isoilta väyliltä sivussa sijaitseva Rääkkylä on itse halunnut profiloitua asuinkunnaksi ja korostaa vahvuudekseen rauhaa ja luonnonkauneutta, Helsingin Sanomat heittää tämän viikon maanantaina

Kolmas palkinto Mantsiselle

Kun Mantsisen veljekset päättivät sijoittaa yhtiön toiminnan painopisteen Liperiin, ratkaisu osui kaksijakoiseen aikaan. Liperin kunta oli vielä toipumassa kiville karahtaneesta talotehdaskokeilustaan ja tähän kohdistunut arvostelu aiheutti allergiaa ja varovaisuutta. Samalla Liperissä kaivattiin onnistumista ja hyvitystä tuoreehkolle takaiskulle. Rohkeutta ratkaisuihin ja tilojen rakentamiseen löytyi, ja näin jälkikäteen on helppo todeta päättäjien osuneen ilmeiseen kultasuoneen. Liperissä aloiittamisvuodestaan

Enemmän palautetta, kiitos!

Tämä lehti on synnyttämässä 40. vuosikertaansa. Taakse jääneessä joulukuussa tuli 39 vuotta Kotiseutu-uutisia täyteen, joten varsinaisen juhlan aika on vajaan vuoden kuluttua. Vaikka ensimmäiset vaiheet mahtoivat olla sitä synnyttämistä lähes sanan varsinaisessa merkityksessä, vaatii lehti nytkin tekijänsä, tekijät ideansa, tuote lukijansa ja talous ilmoittajansa. Kotiseutu-uutiset on kulkenut aikansa uuden tekniikan käyttäjien eturivissä. Sivujen sähköinen siirto

Numeropalveluissa päiväjärjestykseen

Matkapuhelimet yleistyivät autoissa joskus 1980-luvun alussa ja kännykät tulivat taskuun samoihin aikoihin. Ne olivat sananmukaisesti painavaa asiaa ja niistä alkoi uudenlaisen tavoitettavuuden aika. Sitä ennen tultiin aivan hyvin toimeen tavan lankanumeroin ja muisteltiin tekniikan kehitystä sentraalisantrojen ajasta. Kukaan ei enää kuunnellut puhelujasi, näin ainakin uskottiin. Tänä päivänä elettäisiin jonkinmoisen katastrofin keskellä, jos matkapuhelimet lakkaisivat toimimasta.