Tasapainoiseen kehittämiseen

Liperin kunnanhallitus on tehnyt oman hallitusohjelmansa tästä syksystä vuoden 2009 kevääseen saakka. Se lupaa turvallista asumista, mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja aktiivista vapaa-aikaa. Valtuusto siunasi ohjelman yksimielisesti.

Näissä ohjelmajulistuksissa on yleensä vain yksi huono puoli: tavoitteiden jääminen joko kokonaan tai osittain toteutumatta. Nyt alkanut kausi voisi kuitenkin muodostaa poikkeuksen. Kunnanhallitus on luvannut seurata hallitusohjelman toteutumista – ainakin osavuosikatsausten yhteydessä.

Ohjelmassa on aiempaan verrattuna otettu askel kunnan tasapainoisen kehittämisen suuntaan. Siinä luvataan laatia Liperin kirkonkylän ja Viinijärven kehittämis- ja markkinointisuunnitelma. Sen tavoitteena on näiden alueiden vetovoiman lisääminen.

Kun kunta hankki varuskunta-alueen maat, se samalla sitoutui Jyrin valjastamisen asuintuotantoon. Viime vuodet ovat osoittaneet, että tässä on onnistuttu. Joensuun läheisyys ja hyväpohjainen rakennusmaa ovat vetäneet asutusta kuin Lehmolan kankaat kymmenkunta vuotta sitten. Jyrin alueen suosio on varmistanut myös kunnan väkiluvun kasvun 1990-luvun pienen notkahduksen jälkeen.

Jokaisella asialla on kuitenkin vähintään kaksi puolta. Asukasmäärän kasvu ei tuo hetkessä takaisin niitä investointeja, joita uusi tilanne edellyttää. Kunta on velvollinen järjestämään uudelle alueelle riittävät palvelut, ja se maksaa maltaita. Lamellikoulu ja alueelle sijoittuva ruokapalvelukeskus imaisevat yli puolet kahden seuraavan vuoden investointieuroista. Kaiken lisäksi rakentaminen tapahtuu velkarahalla.

Samassa yhteydessä, kun on tehty päätöksiä sinänsä välttämättömistä investoinneista, on huomattu käytännössä mihin yhdelle kulmakunnalle panostaminen kolminapaisessa kunnassa johtaa. Esimerkiksi koulupalveluista on kahdessa taajamassa ylitarjontaa samanaikaisesti kun Ylämyllyn suunta on pulassa. Yhden toipuminen edellyttää tekohengityksen antamista kahdelle muulle.

Kunnan tasapainoinen kehittäminen ei tarkoita sitä, että kun yhteen taajamaan saadaan jotain, sama pitäisi saada kahteen muuhunkin. Tasapainon löytäminen edellyttää sitä, että kunta käyttää ohjaksiaan sillä tavoin, että jo olemassa olevat – kalliilla rahalla rakennetut – tilat ja palvelut pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Näin remontoituja ja toimivia tiloja ei tarvitse jättää tyhjilleen samanaikaisesti kuin rakennetaan uutta.

Ylämyllyn rinnalla sekä Viinijärvi että kirkonkylä ovat erinomaisia vaihtoehtoja asuinpaikkoina. Tonttimaata on molemmissa tarjolla ja Jyriin verrattuna todella edulliseen hintaan. Molemmat sijaitsevat ison veden välittömässä läheisyydessä ja ajoaika kaupunkiin tai toiseen (=Outokumpuun) on vain parikymmentä minuuttia. Moni kokee maaseututaajaman luonnonläheiseksi asuinpaikaksi ja palveluja on tarjolla vähintään perustarpeisiin.

Kyse on ennen muuta asenteista – omista ja sitä kautta vieraistakin. Esimerkiksi kirkonkylälle nousi Kuusikkolaan viihtyisä taajamanosa viitisentoista vuotta sitten. Sen jälkeen asuinrakentaminen koko kirkonkylän alueella on ollut lähinnä sattumanvaraista. Pari rivitaloa on remontoitu ja joitakin kerrostalotyömaita suunniteltu, mutta siinä kaikki. Mistä tämän laman jatkuminen loputtomiin johtuu? Eihän tämä voi perustua pelkästään asuinpaikkaa etsivien ratkaisuihin. Ajoaika kaupunkiin on jopa lyhentynyt.

Tuore esimerkki tarjonnan yksipuolisuudesta on Kirkkoniemen tonttien markkinointi maakuntaan. Sivun ilmoitustilaan mahtui kyllä tyhjiä väripalkkeja ylös ja alas, mutta ei edes mainintaa siitä, että hyviä vaihtoehtoja löytyy myös Viinijärveltä ja kirkonkylältä – ”hintatietoisille”. Samoilla euroilla olisivat tulleet tiedoksi nekin.

Kyse on paljolti mielikuvien luomisesta ja vaihtoehtojen tarjoamisesta. Nyt olemassa oleva mielikuva siitä, että Liperi voi kasvaa vain yhdeltä kulmaltaan, on paikallaan oikaista. Siihen valtuustossa siunattu ohjelmajulistus antaa hyvän potkun.

tarmo.nenonen@kotiseutu-uutiset.fi

P.S.
Lukion lopettamispäätös tuntuu harmittavan edelleen liperiläisiä Äkkipäätöstä ei opita nielemään. Onko olemassa ylikäymätöntä estettä asian uudelleen mietintään ottamiselle. Tilatkin kun ovat vielä ennen mahdollisia uusia siirtoja olemassa. Vaikka täksi syksyksi lukioon aikovia oli vain muutama, oli vuoden päästä Liperin lukiosta kiinnostuneita oppilaita yli 40! Tässä tilanteessa turhan moni nuori jää haluamansa opetuksen ulkopuolelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *