Yhteistä loma-aikaa

Suomessa pyörivät parhaillaan koulujen talvi-, hiihto-, urheilu- vai minkä nimisiä lomat tätä nykyä lienevätkään. Tällä viikolla lomaillaan maan eteläisimmissä osissa, runsaan viikon kuluttua vapaalle päästään Liperissä ja Rääkkylässä. Viime viikonvaihteessa tuli konetta odotellessa seurattua sivusta Helsinki-Vantaan lentokentällä eteläsuomalaisten lomille lähtöä. Se herätteli muistuttelemaan loman aloittajille, että jospa lomatunnelmissa muistettaisiin ottaa huomioon myös ne perheen nuorimmaiset.

Mitä kaikkea maastoon kätkeytyy

Liperin ja Rääkkylän alue on menneinä vuosisatoina ollut moneen otteeseen Venäjän ja Ruotsin välisen rajan rajaseutua. Onpa valtakunnan raja aikanaan halkonutkin nykyistä Liperiä. Siitä muistoina paikannimissä ovat muun muassa Vennaan tai Ruotsiin viittavat nimet kuten Ruotsinkaita. Täyssinän rauhan rajasta vuodelta 1595 on täkäläiseen maastoon jäänyt nykyaikaan asti säästyneitä rajakiviä. Niistä Ristissä Varkauden tien lähellä sijaitseva

Lukioasiassa rivakasti eteenpäin!

Vauhdikas eteneminen on ollut teemana Liperin kunnalliselämässä viime kuukausina. Vauhdilla ”puskista” käsittelyyn tuli Liperin ja Outokummun kuntaliitosselvitys, ja vielä suuremmalla kiireellä sivistyslautakunta lopetti lukion, kun ysiluokkalaiset olivat – kiireessä niin ikään – kertoneet toiveensa jatko-opiskelupaikastaan. Ja vauhti senkun näyttää kiihtyvän, ainakin mitä tulee sivistystoimen toimeen tarttumiseen. Liperin kunnanvaltuusto edellytti maanantai-iltaisessa päätöksessään, että Liperin ja Viinijärven

Koskettaa myös naapureita

Kun naapurissa rytisee, siihen ei kannata suhtautua välinpitämättömästi. Kun Perloksella Kontiolahdessa luetaan ihmisiä pihalle, mainingit yltävät Liperiin, Rääkkylään – ja koko maakuntaan. Yli tuhannen työntekijän ja toimihenkilön irtisanomisuhka yhdestä yksiköstä yhdellä kertaa saa koko Pohjois-Karjalan natisemaan liitoksissaan. Jossain elinkeinoelämän ja kuntien/kaupunkien kehittämisvaiheessa paikkakunnalle saadut isot yritykset olivat pelkkää herkkua. Laskettiin työpaikkojen määriä ja liikevaihdon kasvua

Positiivisia sivistysuutisia Liperistä

Tänä talvena on ollut valo vähissä. Ja vähissä on ollut lumikin. Eikä positiivisista uutisista Liperissä ole ollut erityistä tungosta, päinvastoin. Sivistysasiat lukion lopettamisen myötä painivat kuntalaisten mielistä pohjamudissa. Mutta valoa on kajastanut sentään Viinijärven suunnalta. Paikkakunnan ykköskirjailija Marja-Leena Tiainen on palkittu arvostetulla Savonia-palkinnolla. Sen hän on valtakunnallisestikin merkittävänä lasten- ja nuorten kirjailijana ansainnut. Liperiläisillä on

Avoimia kysymyksiä lukiosta

Jos pitäjässä on lukio, siitä ei huomaa välttämättä erikseen ylpeillä eikä siitä haloota pitää. Mutta, jos olemassaoleva lukio katoaa, TAPAHTUNEEN tiedottamisesta pitävät kyllä kuntalaiset huolen. Liperi on saanut lukion lakkautuksen myötä ilmeisesti enemmän kyseenalaista julkisuutta kuin palikkatalosta konsanaan. Viime aikoina on syntynyt kuva, että Liperin virkamiehistä ja päättäjistä löytyy tehoja; löytyy silloin, kun on kyse

Oppilaat auttamassa päättäjiä

Jos joku – sisäpiirin ulkopuolinen – olisi sanonut vuosi sitten, että Liperin lukio muuttuu pian ensin yksisarjaiseksi, ja loppuu tämän lukuvuoden jälkeen kokonaan, sitä tuskin kukaan olisi uskonut. Nyt kaikki merkit viittaavat tähän vaihtoehtoon. On tietysti mahdollista, että vielä olemassa olevat luokat vietäisiin Liperissä ylioppilaslakkiin saakka, mutta sen vaihtoehdon kohtalo on näinä päivinä päättäjien käsissä.

Paikallisuuden kyläteillä

Kotiseutu-uutiset on kulkenut paikallisuuden kyläteillä 40 vuotta. Sen juttu- ja kuvasisältö ovat lähes poikkeuksetta kotoisin Liperistä ja Rääkkylästä, lehden levikkikunnista. Kotiseutu-uutisten omistuskin on omasta takaa. Monin paikoin yleistynyt ketjuuntuminen ei ole ulottanut käpäläänsä tänne. Kotiseutu-uutisten tietä on kautta vuosikymmenten viitoittanut paikallislehdelle ominainen vahva sitoutuminen omaan alueeseensa, sen uutisiin, tapahtumiin ja ihmisiin. Aivan alkutaipaleella saattoi sivulle

Paikallislehdet kannustavat

Paikallislehti on oman alueen peili ja menestyäkseen sen tulisi olla mahdollsimman tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Paikallislehden tehtävänä on pitää lukijansa ajan hermolla ja avata monipuolisesti niitä tärkeitä asioita, joille alueen kehitystä ja hyvinvointia rakennetaan. Lukijat ovat tavallaan etuoikeutetussa asemassa tietämään sen, missä mennään ja ennakoimaan sen, minne tätä menoa tullaan. Paikallislehden tehtävä on myös kannustaa

Kokonaisnäkemys tarpeen

Liperin ja Outokummun suunnittelema yhteinen kuntaliitosselvitys on saanut ainakin Liperissä jossain määrin ärhäkän vastaanoton. Keskustelu käy kuumana varsinkin Ylämyllyn suunnalla, eivätkä kannanotot ole kaikilta osin linjassa päättäjien tahdon kanssa. Kuntalaiset ottavat kantaa, vaikka heiltä ei ole kannanottoja pyydettykään. On helppo ymmärtää varsinkin ylämyllyläisten ja honkalampelaisten kysymystä, mitä lieäarvoa yhteenliittymä Outokummun kanssa heille toisi? Joensuu on