Avoimia kysymyksiä lukiosta
Jos pitäjässä on lukio, siitä ei huomaa välttämättä erikseen ylpeillä eikä siitä haloota pitää. Mutta, jos olemassaoleva lukio katoaa, TAPAHTUNEEN tiedottamisesta pitävät kyllä kuntalaiset huolen.
Liperi on saanut lukion lakkautuksen myötä ilmeisesti enemmän kyseenalaista julkisuutta kuin palikkatalosta konsanaan.
Viime aikoina on syntynyt kuva, että Liperin virkamiehistä ja päättäjistä löytyy tehoja; löytyy silloin, kun on kyse laikkauksista, säästöistä ja alasajoista. ”Koneessa” on säästöohjelma, ja kuri näyttää pitävän. Ne, jotka elävät puhtaasti eurojen kuvat silmissään, lienevät hyvinkin tyytyväisiä.
Kysymys 1: Milloin tehokkuus on noussut samalle tasolle, kun on pitänyt puolustaa jonkin kuntalaisten tarpeelliseksi kokeman asian olemassa oloa. Milloin, jos olisi pitänyt nousta puolustajana barrikaadille ja sanoa; meiltähän tätä ei kyllä minnekään viedä.
Ehkäpä nyt noustaan, kun osa pitäjästä – Harinjärven suunta – haluaisi irtaantua emäpitäjästä ja liittyä Polvijärveen. Tai viimeistään silloin, kun ylämyllyläiset ilmoittavat haluavansa jättää Liperin ja liittyä Joensuuhun.
Liperin päätöksenteossa eletään nykyisellään äärimmäisyyksien aikaa. Jotkut päätökset ja niiden täytäntöönpano ovat iäisyysasioita, jotkut syntyvät aivan hetkessä. Isoistakaan ratkaisuista ei ehditä käymään ennakkokeskustelua, johon suuntaan tiedonvälitys kunnissa on ainakin teoriassa ja paperilla kehittynyt.
Kysymys 2: Miksi vanha kunnantalo lahoaa paikalleen, kun siitä on jo ainakin kertaalleen tehty purkupäätös?
Kysymys 3: Mikä ihme antoi historiankirjoitukselle parin vuosikymmenen taa yltävän oman historian?
Kysymys 4: Miten lukion lopettamisratkaisu syntyi hetkessä, vaikka se koskettaa oppilaita, heidän vanhempiaan, opettajia ja heidän työpaikkojaan?
Kysymys 5: Ovatko päättäjät itsekään vakuutuneita ratkaisuista, joilla järjesteltiin ja hinnoiteltiin uudelleen kansalaisopistopalvelut, joilla ollaan siirtämässä musiikkiopiston ylläpito naapurikuntien huoleksi ja joilla valittiin hieman yllättävä liitoskeskustelusuunta?
Organisaatiotasolla askarruttaa lautakuntien rooli: Kysymys 6: Mikä on sivistyslautakunnan perustehtävä? Kuuluuko sen huolehtia kuntalaisten sivistyksen tasosta vai olla kunnan nopein ja tehokkain kululeikkuri? Jos pahimmat palautteet realisoituvat. Liperissä on muutaman vuoden kuluttua varakas, mutta sisäisesti tyhjä kunta, jonka vetovoima on vähissä.
Päätös lukion lakkauttamisesta on tehty: Kysymys 7: Paljonko sillä ratkaisulla säästettiin? Paljonko valtionapuja menettiin? Koetaanko ikävä palaute haitaksi kuntakuvalle?
Kaikkia ratkaisun vaikutuksia on tuskin edes mietitty. Paikallinen autokouluyrittäjä kertoi käytännön esimerkin: Silloin kun lukio loppuu Liperistä, silloin loppuu autokoulukin. Lukiolaiset ovat arvostaneet lähipalveluja ja olleet yrittäjän parhaita työnantajia. Kysymys 8: Paljonko yhdenkin työpaikan uusperustanta yhteiskunnalle maksaa? Paljonko euroja karkaa lopettamisen myötä kotipitäjästä kaupunkiin?
Kun totuus lukioon aikoville itselleenkin valkenee, syntyy pohdinta siitä, millä kyydeillä haja-asutusalueelta opinahjoon kuljetaan ja paljonko siihen tärväytyy rahaa? Kysymys 9: Palataanko lukionkäynnissä jonnekin neljän-viiden vuosikymmenen taakse, jolloin läheskään kaikissa pitäjissä ei ollut tarjolla tätä opinahjoa omasta takaa? Pitääkö kouluun lähtiessä käydä taistelu kaupungin vuokra-asunnoista, joiden kysyntä samalla kasvaa ja hinnat kipuavat pilviin? Kaupunkiin – Joensuuhun tai Outokumpuun – kannetaan nekin eurot, joita oman paikkakunnan palvelutason ylläpito kipeästi kaipaa.
Lukion lopettamisratkaisu syntyi tulipalokiireellä. Kysymys 10: Oliko oppilaiden vanhemmilla mahdollisuus keskusteluun koulun ja nuorten kanssa ennen ratkaisujen tekoa?
Kiinnostusta lukioon tiedusteltiin ysiluokkalaisilta. Kiinnostuksen puutetta käytettiin keskeisenä perusteluna lukion alasajoon. Kysymys 11: Oliko kyse epävirallisesta ilmapiirin testauksesta vai virallisesta kyselystä? Kysymys 12: Mikäli tulos yllätti kysyjät, mihin toimiin lopullisten näkemysten selvittämiseksi ryhdyttiin? Kysymys 13: Jos kyselyn tulos oli perustana jatakopäätöksille, miksi sitä ei aikanaan kirjattu sivistyslautakunnan kokouspöytäkirjaan? Kysymys 14: Eikö tunnettu tulos – tuoreeltaan Joensuun lukioihin tutustumisen jälkeen – aiheuttanut mitään muita mietinnän aiheita kuin päätöksentekokoneiston käynnistämisen? Olisiko yllättävä tieto edellyttänyt asioiden tarkempaa läpikäyntiä oppilaiden, heidän vanhempiensa ja opettajien kanssa? Lasten haaveet ja vanhempien näkemät realiteetit ovat välillä kohtalaisen kaukana toisistaan.
Joensuussa on ollut Liperiä korkeampi sisäänpääsykynnys lukioon, Kysymys 14: Millä varmistetaan, että ilman jatko-opiskelupaikkaa uudessa tilanteessa jäävät eivät kasvata syrjäytyneiden nuorten ryhmää?
Lopputulos on saanut liperiläiset kuohuksiin. Päätöksestä todennäköisesti valitetaan On myös nostettu pohdintaan mahdollisuus palata lähtöpisteeseen eli yksityiseen lukioon, jollaisella liperiläistenkin nuorten sivistäminen aikanaan alkoi. Liperissä asuva ex-maaherra Esa Timonen sanoi lukion laukkauttamisesta: Ohhoh!
Hänestä päätös oli tavattoman surullinen. Jostain muusta voi leikata, mutta ei koulutuksesta. Kovin moni kokee päätöksen yhtä lailla hämmentävänä. Se saa miettimään sitäkin, miten ratkaisut syntyvät näin yksituumaisesti. Kysymys 15: Onko päättäjillä sellaista tietoa, jota kuntalaisilla ei ole?
Onnellista Uutta Vuotta – joka tapauksessa!
Tietoa kirjoittajasta
