Oppilaat auttamassa päättäjiä
Jos joku – sisäpiirin ulkopuolinen – olisi sanonut vuosi sitten, että Liperin lukio muuttuu pian ensin yksisarjaiseksi, ja loppuu tämän lukuvuoden jälkeen kokonaan, sitä tuskin kukaan olisi uskonut.
Nyt kaikki merkit viittaavat tähän vaihtoehtoon. On tietysti mahdollista, että vielä olemassa olevat luokat vietäisiin Liperissä ylioppilaslakkiin saakka, mutta sen vaihtoehdon kohtalo on näinä päivinä päättäjien käsissä. Perjantaina kokoontuu sivistyslautakunta ja maanantaina valtuusto.
Loppukesästä käyty lukiosota näyttäisi nyt vaativan ennenaikaisen uhrinsa. Kyse ei ole enää lievästä haavoittumisesta, vaan kaikki merkit viittaavat ”potilaan menehtymiseen aiemmin saatuihin vammoihin”.
Lukioasiassa oppilaat ovat tavallaan ottaneet päätöksenteon tehokkaasti omiin käsiinsä. Olisi ehkä väärin puhua mielenosoituksesta, mielenilmauksesta kylläkin.
Sitä, kuinka suunnitelmallista Liperin lukiossa opiskelusta vetäytyminen on, voi vain arvailla. Oppilaat eivät ole nousseet barrikaadille, mutta he ovat äänestäneet jaloillaan. Ennakkoselvityksen perusteella uusia lukiolaisia olisi ensi syksylle tulossa tasan kaksi kappaletta.
Kiinnostuksen romahtaminen Liperin lukiota kohtaan ei voi olla sattumaa. Se pohjaa viimesyksyisen prosessin ja keskustelun synnyttämään epävarmuuteen, yleiseen suuntaukseen ammatillisiin opintoihin sekä Joensuuhun opiskelemaan pääsyn helpottumiseen. Näillä eväillä liperiläiset nuoret ovat tehneet omat päätelmänsä. Tuo ratkaisu ei ole entiselle emäpitäjälle mitenkään mairitteleva.
Päättäjät ja asian valmistelijat voivat tietysti olla tyytyväisiä – jos tarkastelevat asioita pelkästään säästöjen ja leikkausten vinkkelistä. Kuluja säästyy odotettua nopeammassa tahdissa ja tiloja vapautuu muihin tarkoituksiin. Sivistystoimi ilmeisesti välttyy uusinvestoinneilta, varsinkin siinä tapauksessa jos nykyisille lukiolaisille osoitetaan opiskelupaikka jo ensi syksystä alkaen esimerkiksi Joensuusta.
Se mitä näissä säästötalkoissa menetetään, liittyy vahvasti henkiselle puolelle. Omasta lukiosta luopuminen ei ole pelkkä nuijankopautuksen asia, vaikka sillä tavoinhan ratkaisu viime kädessä tapahtuu. Lukionsa myötä Liperi menettää jotain sellaista, jota ei voi muilla ratkaisuilla korvata. Säästötalkoiden vaikutus kolahtaa varmasti kohtalaisen kovasti oman kunnan sivistys- ja koulutustarjontaa arvostaneiden mieliin. Tämä on yksi palikka siinä yhdistämisten ja supistusten ketjussa, joihin on viime aikoina totuteltu.
Edessä oleva muutos on jossain määrin ristiriidassa myös kunnan muun suuntautumisen tai itsenäisenä pysymisen kanssa. Ei voitane ajatella, että nykyisiä lukiolaisia tai lukioon aikovia ohjattaisiin Outokumpuun, jonka kanssa selvitellään liitosasiaa. Joensuu on lukiolaisille luontainen suunta, sen ovat oppilaiden omat valinnat jo aiemmin osoittaneet.
Yksi totuus ratkaisussa on tietysti myös se, ettei elämänuraansa suunnittelevia oppilaita voida puoliväkisin ohjata eikä varsinkaan pakottaa mihinkään valmiiksi räätälöityihin kaavoihin. Heitä ohjaa vain riittävän kiinnostava ja monipuolinen tarjonta. Nuoret valitsevat sen, jonka voi olettaa tarjoavan turvallisen tien oman ammatti-, opiskelu- ja elämänuraan.
Tietoa kirjoittajasta
