Koskettaa myös naapureita
Kun naapurissa rytisee, siihen ei kannata suhtautua välinpitämättömästi. Kun Perloksella Kontiolahdessa luetaan ihmisiä pihalle, mainingit yltävät Liperiin, Rääkkylään – ja koko maakuntaan. Yli tuhannen työntekijän ja toimihenkilön irtisanomisuhka yhdestä yksiköstä yhdellä kertaa saa koko Pohjois-Karjalan natisemaan liitoksissaan.
Jossain elinkeinoelämän ja kuntien/kaupunkien kehittämisvaiheessa paikkakunnalle saadut isot yritykset olivat pelkkää herkkua. Laskettiin työpaikkojen määriä ja liikevaihdon kasvua ja oltiin ylpeinä vihkimässä laajennuksia.
Sitten tuli ensimmäinen karu totuus. Yhtä lailla kun ison työllistäjän tulo merkitsee isoa plussaa, sen menetys tuo yhtä suuren miinuksen. Tavallaan arvostus pienempiä yrityksiä ja niiden kohtalaisen vakaata työllistämistä kohtaan kasvoi. Isoihin opittiin suhtautumaan varauksella.
Toinen totuus avautui, kun monen yrityksen omistus liukui ulkomaille ja niiden tarpeellisuutta alettiin mitata pelkästään rahassa. Sen myötä opimme ymmärtämään mitä se globalisaatio käytännössä tarkoittaa. Monella yrityksellä ei ole enää kotimaata eikä monella tekijällä työpaikkaa. Kun ennen uhkana olivat epäonnistumiset ja konkurssit, nyt halpa työvoima maapallon toisella puolella imuroi yrityksiä Suomesta.
Suurin osa maailmalle suuntaavan Perloksen työntekijöistä on ollut Kontiolahdelta ja Joensuusta. Seuraavaksi eniten yritys on tarjonnut työpaikkoja liperiläisille ja pyhäselkäläisille. Liperiläisten työntekijöiden määrää ei osaa sanoa oikein kukaan, eikä yritys tätä tietoa kerro. Mitä ilmeisimmin vastaus on sadan ja kahden sadan henkilön haarukassa. Kun tämä määrä kerrotaan perheen keskikoolla, vaikkapa kahdella ja puolella, saadaan käsitys montako ihmistä irtisanomiset suoranaisesti koskettavat.
Heijastuvaikutukset ovat paljon laajemmat ja mitä ilmeisimmin näkyvät sekä maakunnan asukasmäärässä että asuntomarkkinoilla. Moni ammattilainen miettii ensimmäisenä, missä seuraavaksi työllistyisi. Maakunnalle on suuri haaste pitää nämä osaajat omalla reviirillä.
Reagointi on ollut kiitettävän nopeaa, kun vain käytännön toimet etenevät samaan tahtiin. Maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan TE-keskus, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta ja Josek Oy heräsivät heti ja ilmoittivat käynnistävänsä kehittämisohjelman. Maakunnan kansanedustajat liittyivät samaan joukkoon ja vaativat yksissä tuumin valtioneuvostolta pikaisia toimia Pohjois-Karjalan tulevaisuuden turvaamiseksi.
Nämä reaktiot kertovat, että kyse on todella merkittävästä asiasta ja yhteisestä huolenaiheesta. Perloksen ensimmäisistä, satoja työntekijöitä koskeneesta, irtisanomisaallosta selvittiin ehkä kohtalaisen pienin vaurioin. Nyt ollaan kuitenkin huomattavasti vaikeammassa tilanteessa. Katseet kohdistuvat mm. Josekiin, joka on tähänastisen historiansa suurimman haasteen edessä. Millä säilyttää karkaamassa olevat työpaikat omalla Joensuun seudulla?
Perloksen työntekijöiden sijoittuminen maakuntaan on enemmän kuin iso haaste myös yrityksille. Vaikea tilanne tarjoaa aina yleensä myös helpotuksia ja tukea työllistämiselle. Oikein oivaltaville kyseessä on myös mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä. Jos suunnitelmissa on investointeja, laajennuksia tai henkilökunnan lisäystarvetta, tässä olisi lähes ainutlaatuinen tilaisuus.
Tällä Perloksen alasajolla on siinä mielessä pitkälle ulottuva piilovaikutus, että se tulppaa markkinoilla paluumuuttajien mahdollisuuksia haaveidensa toteuttamiseen. Moni maakunnasta aikanaan kotimaan työmarkkinoille tai naapurimaihin leivän perään lähtenyt on elättänyt toivetta paluumahdollisuudesta. Perloksen tuhon myötä tuo optio on menettänyt painoarvoaan.
Tietoa kirjoittajasta
