Mitä kaikkea maastoon kätkeytyy

Liperin ja Rääkkylän alue on menneinä vuosisatoina ollut moneen otteeseen Venäjän ja Ruotsin välisen rajan rajaseutua. Onpa valtakunnan raja aikanaan halkonutkin nykyistä Liperiä. Siitä muistoina paikannimissä ovat muun muassa Vennaan tai Ruotsiin viittavat nimet kuten Ruotsinkaita. Täyssinän rauhan rajasta vuodelta 1595 on täkäläiseen maastoon jäänyt nykyaikaan asti säästyneitä rajakiviä. Niistä Ristissä Varkauden tien lähellä sijaitseva

Pitäisikö Ierikan kirkkoa muistaa laatalla?

Liperin Haiskussa on luola, joka tunnetaan Ierikan kirkkona. Perimätiedon mukaan siellä on piileskelty sotamiesten ottajia.

Eronen neljänneksi kunnanjohtajaksi

Rääkkylän historian neljänneksi kunnanjohtajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Yrjö Eronen Helsingistä. Valtuusto oli valinnasta yksimielinen, vaikka kaikki eivät miestä ole vielä nähneetkään.

Lukioasiassa rivakasti eteenpäin!

Vauhdikas eteneminen on ollut teemana Liperin kunnalliselämässä viime kuukausina. Vauhdilla ”puskista” käsittelyyn tuli Liperin ja Outokummun kuntaliitosselvitys, ja vielä suuremmalla kiireellä sivistyslautakunta lopetti lukion, kun ysiluokkalaiset olivat – kiireessä niin ikään – kertoneet toiveensa jatko-opiskelupaikastaan. Ja vauhti senkun näyttää kiihtyvän, ainakin mitä tulee sivistystoimen toimeen tarttumiseen. Liperin kunnanvaltuusto edellytti maanantai-iltaisessa päätöksessään, että Liperin ja Viinijärven

Valtio ottaa Rääkkylän luokalle

Rääkkylä on yksi niistä heikon talouden kunnista, joiden kanssa valtio aloittaa selvitysmenettelyn tänä keväänä. Tarkoituksena on selvittää, pystyykö kunta tarjoamaan lain edellyttämät palvelut asukkailleen.

Taistelu Kihauksen puolesta jatkuu Helsingissä

Taloudellisista vaikeuksista kärsinyt Rääkkylän Kansanmusiikkiyhdistys jatkaa taisteluaan, jotta Kihaus-festivaali voisi vaalia musiikkiperinteitä ja paikkakunnan mainetta tulevina kesinä.

Koskettaa myös naapureita

Kun naapurissa rytisee, siihen ei kannata suhtautua välinpitämättömästi. Kun Perloksella Kontiolahdessa luetaan ihmisiä pihalle, mainingit yltävät Liperiin, Rääkkylään – ja koko maakuntaan. Yli tuhannen työntekijän ja toimihenkilön irtisanomisuhka yhdestä yksiköstä yhdellä kertaa saa koko Pohjois-Karjalan natisemaan liitoksissaan. Jossain elinkeinoelämän ja kuntien/kaupunkien kehittämisvaiheessa paikkakunnalle saadut isot yritykset olivat pelkkää herkkua. Laskettiin työpaikkojen määriä ja liikevaihdon kasvua

Liperin virastotalolta kellarikerros evakkoon

Vetää kaikista ikkunoista – ja etenkin alimmassa kerroksessa löyhkää. Virastotalon kellarikerroksessa työskenteleville yritetään löytää muualta työtilat. Liperissä kunnan virastotalolla majaansa pitävät kunnan hallinnon alat saivat loppusyksyllä tehtäväksi selvittää, voitaisiinko niiden toimistot hajasijoittaa jonnekin muualle. Virastotalolla on haju-, lämpö- ja vetoisuusongelmia, jotka ovat aiheuttaneet henkilöstölle terveysoireita. Koska kunnan talous ei mahdollista virastolle isompaa remonttia lähivuosina, päädyttiiin

Liperin historia vihdoin kansiin

Tuska on ohi. Liperin historia on 13 vuoden odottelun jälkeen luettavana. Leivän näköiseen lopputulokseen ollaan tyytyväisiä.

Positiivisia sivistysuutisia Liperistä

Tänä talvena on ollut valo vähissä. Ja vähissä on ollut lumikin. Eikä positiivisista uutisista Liperissä ole ollut erityistä tungosta, päinvastoin. Sivistysasiat lukion lopettamisen myötä painivat kuntalaisten mielistä pohjamudissa. Mutta valoa on kajastanut sentään Viinijärven suunnalta. Paikkakunnan ykköskirjailija Marja-Leena Tiainen on palkittu arvostetulla Savonia-palkinnolla. Sen hän on valtakunnallisestikin merkittävänä lasten- ja nuorten kirjailijana ansainnut. Liperiläisillä on