Eronen neljänneksi kunnanjohtajaksi

Rääkkylän uusi kunnanjohtaja Yrjö Eronen Helsingin kodissaan.

– Hyvä mies, varpasalolainen, vahvisti Tuure Hirvonen (kesk), varpasalolainen hänkin.

Työtovereikseen helmikuun ensimmäisenä päivänä Rääkkylässä lähes kahden vuoden määräaikaisen pestin aloittava kunnanjohtaja saa kunnanhallituksen, jonka kokoonpano ei viime vuodesta vaihtunut. Puheenjohtajana on Harri Laasonen (kesk), varapuheenjohtajana Matti Kontiainen (vas), jäseninä Timo Mölsä (kesk), Veli Luostarinen (kesk), Raili Makkonen (kesk), Pirkko Kylänpää (vas) ja Saila Tarkkonen (vas). Laasosen varajäsenenä on Ville Hirvonen, Kontiaisen Antero Malinen, Mölsän Urho Makkonen, Luostarisen Harri Laitinen, Makkosen Raija Helmi, Kylänpään Marjukka Viljala (sd) ja Tarkkosen Satu Melkko (kris.dem.).

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkaa Tapio Hämäläinen (vas). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on edelleen Veli-Pekka Kaasinen (kesk), toinen Ilpo Jorasmaa (vihr).

Valtuusto kutsutaan koolle entiseen tapaan mm. Kotiseutu-uutisissa ilmoittamalla. Entiseen tapaan tiedoksi saatetaan kunnalliset ilmoituksetkin, ilmoitustaululla ja paikkakunnalla ilmestyvissä lehdissä.

– Nettiä unohtamatta, muistutti Matti Kontiainen.

Onko Rääkkylässä säästetty liikaakin?

Torstaisen kokouksen aluksi hiljennyttiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Hämäläisen puheenvuoron johdolla tosiasioihin, kunnan taloudelliseen kokonaistilanteeseen. Valtio on ottanut Rääkkylän yhdessä 14 muun kunnan kanssa luokalle.

– Ja hyvä näin, antoi Hämäläinen ymmärtää. Näin selviävät pienten ja köyhien kuntien ongelmat ja niiden todelliset syyt. Näin selviävät myös ne toimenpiteet, joita mm. Rääkkylässä on tehty ja joiden avulla on saatu säästöjä valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna. Esimerkkinä on terveydenhoito.

Yrityspuolella on Hämäläisen sanoin tullut takkiin, tappioita ja velkoja.

– Onko säästetty liikaa, onko kunta rampautunut, pohti lääkäri.

Tulevaisuuden vaihtoehdoista olisi paikallinen itsehallinto se parhain. Kaikissa tapauksissa ihmiset jäävät Rääkkylään edelleenkin.

Lainan otto-oikeus 600 000 euroon asti

Valtuusto myönsi kunnanhallitukselle 600.000 euron lainan otto-oikeuden, joka taloussuunnitelmien toteutuessa riittänee. Talousarvioon on kirjattu mm. myyntituloja 600.000 euroa.

Keski-Karjalan vanhustentaloyhdistykselle myönnettiin omavelkainen 300.000 euron takaus.

Kalliolan asemakaava hyväksyttiin. Kaava kattaa kahdeksan hehtaarin alueen Sintsissä. Alueella on kolme tonttia, joille on lupa rakentaa enintään 80 neliön suuruiset loma-asunnot saunoineen ja talousrakennuksineen. Alue on yksityisessä omistuksessa.

Valtuuston tiedoksi saatettiin ympäristölautakunnan viime vuoden talousarvion toteutuminen ja selvitys investointiosan toteutumisesta.

Vapaan sanan aikana käytiin vilkasta keskustelua. Tuure Hirvonen kannusti kuntaa kunnostamaan nyt kaikki remonttia kaipaavat kiinteistöt ym. Mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen tällaiset asiat voivat jäädä prioriteettijärjestyksessä hännille.

Ilpo Jorasmaa peräsi esityslistalta puuttunutta valtion asuntorahaston kunnalta pyytämää lisäselvitystä ja siihen liittyvää erityistilintarkastusta.

– Lisäaikaa on haettu, tiesi kunnanjohtajan tehtäviä helmikuun alkuun asti hoitava Marjut Ahokas. Sama asia kiinnosti Petteri Pakaristakin (sd).

Toimintakeskus Kynttilän tulevaisuus huolestutti valtuutettuja. Matti Kontiainen vakuutti toiminnan kuitenkin jatkuvan tavalla tai toisella. Sitä haluavat sadat Kynttilän puolesta tehdyn vetoomuksen allekirjoittajat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *