Valtio ottaa Rääkkylän luokalle

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasoselle (kesk.) listalle joutuminen ei tullut yllätyksenä.

Eduskunnan viime viikolla hyväksymän puitelain yhdeksäs pykälä puhuu erityisen vaikean talouden kunnista. Lain asetusluonnoksessa on määritelty kriteerit, joiden perusteella kunnat valitaan selvittelyyn.

Tärkein peruste on alijäämä. Jos sitä on enemmän kuin 500 euroa asukasta kohti vuoden 2004 tilinpäätöksessä ja yli 1.000 euroa toissa vuoden tilinpäätöksessä, kunnan tilanne selvitetään. Nyt listalle kootuista 15 kunnasta alijäämän perusteella selvitetään 11 kunnan mahdollisuudet pärjätä.

Rääkkylässä alijäämää oli 974 euroa asukasta kohti vuonna 2004 ja seuraavana vuonna 1.013 euroa. Näin ollen alijäämä riitti perusteeksi.

Alijäämän lisäksi asetuksessa on viisi muuta kriteeriä, joita tarkastellaan. Ne ovat vuosikate, tuloveroprosentti, lainamäärä, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus.

Kriteereille on luotu raja-arvot. Esimerkiksi vuosikatteen on oltava negatiivinen ennen kuin selvityspöydän ympärille kokoonnutaan. Tässä suhteessa Rääkkylän tilanne on parempi: vuosikate oli 181 euroa asukasta kohti plussalla tarkasteluvuonna 2005.

Tilanne on sama omavaraisuusasteen osalta. Jos se on alle 50 prosenttia, selvitys tehdään. Rääkkylässä omavaraisuusaste oli 55 prosenttia.

Talouslukuja tutkittaessa kunnan harkinnanvaraiset avustukset on vähennetty pois. Tällöin on nähty todellinen taloustilanne.
Käytännössä selvitys tarkoittaa, että kunnan ja valtion edustajat sekä myöhemmin nimitettävä selvitysmies istuvat saman pöydän ympärille. Prosessissa etsitään keinoja päästä ulos talousahdingosta.

Selvityksen tekeminen ei tarkoita pakottamista kuntaliitokseen. Tuore puitelaki ei mahdollista pakkoliitoksia.

Kuntaliitos häämöttää

– Kun talouden tunnuslukuja katsoo, oli odotettavissa, että Rääkkylä on selvityskuntien joukossa. Tammikuun alussa meillä lähti käyntiin oma selvitys, jossa etsitään keinoja palvelujen turvaamiseksi, kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasonen kertoo. Selvityksen tekee ulkopuolinen ja puolueeton konsultti.

Joissakin kunnissa talouden tervehdyttäminen on aloitettu ja viime vuoden tilinpäätös voi näyttää jo paremmalta. Rääkkylässä konstit ovat olleet vähissä. Viime vuosi tulee olemaan tappiollinen eikä valoa näy tämän vuoden talousarviossakaan.

– Veronkantokykymme ei riitä tuottamaan palveluja. Ikärakenne nostaa kustannuksia, ja perusturvan on mahdotonta pysyä raamissa, Laasonen valottaa suurimpia ongelmia.

– Selvitysten lähtökohta on, että syrjäseudullakin palvelut pitäisi pystyä säilyttämään. Meillähän ei ole enää paljon peruspalveluja, mutta ainakin perusopetuksen, päivähoidon ja terveyskeskuksen olisi säilyttävä täällä, muuten väki kaikkoaa kokonaan.

Laasonen arvioi, että kuntaliitos on täysin mahdollinen. Onko se liitos Kiteen vai koko Keski-Karjalan kanssa jää nähtäväksi. Suuntana voisi olla myös Joensuu, jos välissä oleva Pyhäselkä liittyisi kaupunkiin. Liitoskunnilla on oltava yhteinen kuntaraja.

– Keski-Karjalassa yhdenkään kunnan tunnusluvut eivät ole hyvät. Jos monta köyhää kuntaa laitetaan yhteen, toisiko sekään helpotusta?

Kuntaliitoksissa päällekkäisen hallinnon purkaminen voi tuoda säästöjä, mutta vasta myöhemmin. Henkilökuntaa ei voi irtisanoa viiteen vuoteen liitoksen syntymisestä.

Laasonen näkee, että Rääkkylän on tehtävä ratkaisuja suuntaan tai toiseen vielä tämän vuoden aikana. Oman selvityksen on määrä valmistua kolmen kuukauden sisällä, jolloin päättäjillä on ainakin jonkinlaisia työkaluja tulevaisuuden miettimiseen.

Kaksi kuntaa Itä-Suomesta

Nyt listalle valittujen kuntien joukossa toinen itäsuomalainen on Puumala. Muut kunnat ovat Enontekiö, Karjaa, Keminmaa, Kestilä, Lehtimäki, Leivonmäki, Muonio, Pelkosenniemi, Puolanka, Rantsila, Utajärvi, Utsjoki ja Ylivieska.

Uusi kierros lähtee liikkeelle, kun viime vuoden tilinpäätökset valmistuvat. Selvitykset jatkuvat puitelain voimassaoloon saakka: vuoden 2012 loppuun asti.