11.5.2020
Äitienpäivä 10.5.2020

Karanteenissakin voi viettää juhlia, kun sinne voi lisätä mielikuvitushenkilöitä mielensä mukaan.
8.5.2020
Karanteenin olotilat

Milloin on kuuma, milloin kylmä ja nyt omaatuntoa kalvaa vielä rikos, karkaaminen puoleksi tunniksi karanteenistä. Oli pakko käydä Tokmannilla, koskapa ostosaddiktioni ei antanut rauhaa.
6.5.2020
Mummot edelleen karanteenissa

Liperiläinen Liisa Tolvanen ja oma äitini Kontiolahden puolella ovat edelleen tiukasti nalkissa eli karanteenissa kotonaan. Hallituksen väljennykset koronakaranteenin suhteen eivät käytännössä koskeneet heitä ollenkaan.
6.5.2020
Keskiviikkona 6.5.2020

Iltaisin kun silmäni suljen, luoksesi käydä viel saan, kaunis ja kaihoisa katse koronan peittämä on. Niin on, myös tänään. Arkisissa hommissa koronaa ei juuri muista, mutta heti kun istahtaa, se iskee päähän ja kuiskuttaa korvaan – muistitko pestä kädet, koskettelitko naamaasi, kuka istui viereesi?
5.5.2020
Tiistaina 5.5.2020

Kun eilen kuuntelimme hallituksen selontekoa karanteenin pienimuotoisessa avaamisessa, niin olimme kuin silmät pullistuisivat päässä, oli muka niin tärkeää ja niinhän se olikin.
4.5.2020
Karanteeni-ikävä 4.5.2020

Enpä ole aikoihin viettänyt niin pitkää vappua kuin tänä vuonna. Aika suorastaan mateli. Tytötkään eivät käyneet. Kalle kävi pari kertaa napsauttamassa tietokoneen pankille, kun minä en oikeasti tiennyt, miten piti tehdä, ettei saldo menisi yhettömiin.
2.5.2020
Vappu ja perunansiemenet 2.5.2020

Eilen oli vappu. Melko mitäänsanomaton ja tylsä päivä. En tiedä, mitä pitäisi harrastaa, että tuntuisi entiseltä.
30.4.2020
Kateuden sijaan välittämistä

Mikä tätä ihmisrotua oikein vaivaa? Ensin huudellaan tukea yrityksille, ja hetken päästä saa lukea valtakunnallisia uutisia tappouhkauksia saavista yrittäjistä. Ensin pitäisi tutkia ja sitten vasta hutkia. Vaan kovin helposti sitä itse kukin on sortunut vähintäänkin mielessään arvostelemaan voimallisten yritysten lunastamia avustuksia. Ajattelematta asiaa sen syvällisemmin.
29.4.2020
Koronaviruksen mutaatiot 29.4.2020
Kun tänä aamuna heräsin, näytti kello kymmentä. Ei voi olla totta!
28.4.2020
Koronan kanssa piilosilla 28.4.2020

Tänäkin aamuna työnsin täkin silmiltäni ja tulin esiin varovasti, ettei kukaan nähnyt. Eipä olisi nähnyt muutenkaan, kun ketään ei asu tässä asunnossa muita kuin, minä ja koronanpelko.
28.4.2020
Kotivaraa kasvattamassa

Tomaatintaimet kurkottelevat työpöydällä kohti valoa. Eteiseen tulijaa tervehtivät paprikat, makuu- ja olohuoneen ikkunoista näkyy ulos enää vain yläreunasta kun chilintaimet ovat vallanneet näköalan. Kasvihuoneessa muhivat mullassa jo maissin ja kurpitsan siemenet.
26.4.2020
Karanteenin kimuranttisia pysäytyksiä 26.4.2020

Kaunis, mutta kylmä sunnuntai. En vielä laskenut, miten monta päivää tätä on jatkunut, mutta viikkoja ainakin kolme.
24.4.2020
Karanteenivangin perjantai 24.4.

Jätin eilen kirjoittamisen väliin, kun oli niin vilkas päivä muuten. No, ei vieraita käynyt, ainakaan asunnon sisäpuolella.
22.4.2020
Ollaan sovussa

Koronaviruksen mukanaan tuoma poikkeustila on pakannut meidät suomalaiset pienempiin ympyröihin. Aikaa vietetään paljon kotona.
22.4.2020
Lapsuuden muistoja 22.4.2020

En ole monenkaan karanteenilaisen kanssa ollut keskusteluyhteydessä, lapsuuskaverini kanssa vain. Että meidän piti vielä tämäkin nähdä!
21.4.2020
Karanteenissa neulotaan 21.4.2020

Uutistulva niukkenee, niin lähi kuin etäisempikin. Harvoin sattuu aukaisemaan tv:n yhtä aikaa, kun tietoa tulee. Tällä hetkellä en edes tiedä, mikä on parin viimeisimmän päivän sairastuneiden tai kuolleiden lukumäärä.
19.4.2020
Sunnuntaina 19. huhtikuuta karanteenissa ajateltua

Nyt kyllä alkaa karanteeni pätkiä – ainakin istumalihaksia. Piti ottaa tämä kova tuoli käyttöön, kun entinen hajosi.
17.4.2020
Karanteenissa 17.4.2020

Meinasin tulla pikkuista vaille pöpiksi, niin kuin veljeni usein sanoi. Hän sanoi myös, että siehän sitä jiät tänne viimeseksi karhottamaan. Ja oikeassa oli. Nyt olen elänyt 10 vuotta pitempään kuin sisarukseni.
15.4.2020
Se on nyt itsestä kiinni

Maailman kirjat ovat nyt monella urheilijalla ja jumppaajalla sekaisin. Seuran yhteiset harjoitukset ovat tauolla, jumppasalin ovi on kiinni ja vaikkapa se oma vuoro kavereiden kanssa on peruttu.
14.4.2020
Tiistaina 14.4.2020

Aurinkoinen, mutta kylmä aamu. Herätessä tulevat päivän suunnitelmat ajatuksiin. Ei ole mitään muuta kuin karanteeni, ja jollakin asteella pelko yrittää saada jalansijaa. Mitä jos?
13.4.2020
Maanantai 13.4.2020

Nyt kyllä taidan romahtaa. Tänään ei näkynyt huoltojoukkoakaan. Oli heidän vapaapäivänsä, mutta ei minun.
12.4.2020
Pääsiäispäivä 12.4.2020

Tämä sunnuntaipäivä ja pääsiäinen eivät tuntuneet miltään. Takapuoleen meinaa tulla jo istumahaavat.
11.4.2020
Pääsiäislauantain tunnelmia 11.4.2020

Yöllä sataneet lumet alkavat sulaa. Tiellä on vesilätäköitä. Puhuin puhelimessa aika pitkään. Kyllähän se virkistää, jos puhuja on armollinen ja aiheet eivät koko ajan mene korona-tartuntaan.
10.4.2020
Pitkäperjantai 10.4.2020

Eilen oli kiirastorstai. En päivittänyt karanteeniuutisia. Tuli postiakin sylillinen. Sitä tutkiessa meni iltapäivä. Tuli mieleen, että voisiko virus pysyä elossa postin mukana? Eikös niitä käsittele monetkin kädet?
8.4.2020
Todellista rauhoittumisen aikaa

Pääsiäinen on monelle suomalaiselle todellista rauhoittumisen ja lepäämisen aikaa. Vuodenvaihteen pyhät ovat jo ohitse aikaa sitten ja talvilomaviikosta on pyörähtänyt päiviä kuukauden verran.
7.4.2020
Maanantai 7.4.2020

Maanantai-ilta oli pelottava. Tykkään katsoa usein maanantaina tulevaa historiallista ohjelmaa. Eilen illalla tuli espanjantaudista. Siis tämäkin koronaviruksen tulo oli tavallaan tiedossa, mutta yllätyksenä tuli kuitenkin.
6.4.2020
Maanantaipäivitys 6.4.2020

Tulin hirveän iloiseksi puhelinsoitosta, joka tuli Tuusulasta. Jarmo Ratinen sieltä soitteli, kertoi omia kuulumisiaan.
5.4.2020
Palmusunnuntai 5.4.2020

Herään aamuun ihan normaalisti. Tiedän, ettei tänään tule ketään . Tytär pitää vapaapäivän. Tiputtelen kupin kahvia ja avaan hoksottimet koronatilanteelle ja karanteenille. Työkaveri soittelee palvelutalolta. Kertoo kivuistaan.
4.4.2020
Aurinkoinen aamu 4.4.2020

Puhdas hanki kimaltelee tuhansin tähdin ja enteilee kaunista päivää. Tuntuu, ettei eilinen lumisade, eikä koronauutiset olleetkaan totta ja sekin paniikin poikanen, joka näyttäytyi eilen jo useammassa tuttavassa, onkin vain pahaa unta.
3.4.2020
Perjantaina 3.4.2020

Tänä aamuna ei ihan ensimmäiseksi tullut mieleen korona eikä karanteeni, kun vilkaisin ikkunasta. Kaikkialla oli valkoista.
2.4.2020
Karanteeniorjan torstai 2.4.2020

Nyt alkaa tulla koronaa jo silmistä ja korvista. Tulee tv:stä ja loput luen puhelimesta tai netistä.
1.4.2020
Korona kuriin yhdessä ja ohjeilla

Koronavirus aiheuttaa tällä hetkellä ymmärrettävästi monenlaisia reaktioita kansalaisissa ympäri Suomea. Medialla on poikkeusoloissa erityisen tärkeä rooli tietojen välittäjänä ja uutisten tekijänä.
30.3.2020
Uneton yö johdatti maanantaihin 30.3.2020

Viime yönä valvoin ensi kertaa karanteenissa ollessani. Kävelin ja join vettä, otin tablettia. Join taas ja otin teelusikallisen suolaa, kun jalkoja kramppasi.
29.3.2020
Karanteenin tuskaa: toinen sunnuntai jo karanteenissa 29.3.2020

En millään jaksanut nukkua kellon ympäri, vaikka kaikkeni yritin. Näin painajaisia ja henkilöitä, joita en ollut nähnyt vuosikausiin.
27.3.2020
Huolta perjantaina 27.3.2020
Vähän jo tuntui huolta, miten tässä lopulta käy? Miten selviän ja minkä pituisen karanteenin loppuun?
27.3.2020
Karanteenin toinen viikko alkoi perjantaina 27.3.2020
Karanteenin toinen viikko käynnistyi.
26.3.2020
Karanteenia viikko 26.3.2020

Alkuun huumorilla, mustalla sellaisella. – Tule kahtomaan, kauhee tuo siun tukka, tytär kutsui ”konttoriin”.
26.3.2020
Arjen lohdukkeeksi tuhti salaatti ja tuhdit pullat

Graafikon keittiössä valmistetaan lounaaksi klassista caesar-salaattia kanan kanssa ja amerikkalaisia kanelipullia päiväkahveille.

