KOLUMNI Millä tavoin kaukaa menneisyydestä on mahdollista saada tietoa? Historiantutkimus keskittyy lähinnä kirjallisiin lähteisiin, eli erilaisiin ”tekstijätteisiin”. Ne voivat olla erilaisia asiakirjoja, kirjeitä, päiväkirjoja, muita kirjallisia tuotoksia tai vaikkapa kauppalistoja.

Koirat lemmikkeinä herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Miinuspuolella mainitaan usein meteli ja korjaamatta jätetyt jätökset. Etenkin keväällä, kun lumen sulaminen paljastaa talven aikana kertyneet tuotokset, nousee monen verenpaine samaa tahtia ilman lämpötilan kanssa. Ihmisten jättämät roskat eivät tunnu samalla tavalla suututtavan. Toki ne eivät yleensä kengänpohjiin tartukaan.

KOLUMNI Tässä Keskustien varrella asuessa on pitkin kesää saanut seurata tieremontin vaiheita. Hieman jännitti, miten pihaan kulku tulee onnistumaan, mutta yhden päivän aikana tontille tehtiin tilapäinen ajoreitti tietyömaan poikki. Kaikki on siis sujunut oikein hyvin. Tokikaan jalkakäytävällä ajaminen työmaan sivuitse ei ole mukavaa. Mutta ehkä kaikkia asianosaisia lohduttaa, että kyseessä on tilapäinen riesa. 

KOLUMNI Kansallisarkiston Joensuun toimipistettä uhkaa lakkautus säästösyistä. Se olisi taas yksi harmillinen menetys Pohjois-Karjalalle ja koko Itä-Suomelle. Vaikka arkistoitua aineistoa on muutettu paljon digitaaliseen muotoon, on suurinta osaa tarkasteltava yhä paikan päällä tutkijasalissa. Sinne saa tilattua materiaalia myös muista toimipisteistä.

KOLUMNI Edesmennyt isäni vietti lapsuutensa 30–40-luvulla Liperin Kiiessalossa. Pientilalla ei pihavalaistusta ollut ja hän tapasikin muistella turhauttavaa pimeässä tuhraamista. Niinpä kun 90-luvulla myyntiin alkoi tulla todella tehokkaita ulkovalaisimia, isä hankki sellaisen kesäpaikkamme pihaan. Lyhdyn loiste näkyi rantapuuston läpi kauas järvelle. Ja kun saunalta tuli polkua pitkin pihalle, oli katse suunnattava poispäin valosta, muuten sokaistui. Mutta

Liperi-Seuran 60-vuotisjuhlassa sunnuntaina jaettiin ansaittua tunnustusta. Seuran sihteeri Jaana Tarkkonen vastaanotti Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin, joka voidaan myöntää pitkään ja ansiokkaasti kotiseututyöhön osallistuneelle henkilölle.

Suomi oli itsenäistynyt, sisällissota ohi, eikä tulevista sotavuosista ollut vielä tietoa. Liperissä – kuten koko nuoressa valtiossa – uskottiin 1920- ja 30-luvuilla tulevaisuuden tuovan edistystä ja muuta hyvää.

Ilmastonmuutos on ollut nyt paljon esillä, kun tutkijat lukivat maailmalle madonluvut aiheesta. Harvassa alkavat olla ne, jotka tyystin kieltäytyvät uskomasta moiseen ilmiöön. Moni toki vielä inttää siitä, onko ihmisen toimilla vaikutusta asiaan. Samaten kipakat pakkasjaksot innoittavat yhä irvailuun ilmaston lämpenemisestä. Jälkimmäiseen vastataan usein – ja aiheellisesti – muistuttamalla, että sää ja ilmasto ovat kaksi eri

Mandoliiniorkesteri Sorrento viihdytti sunnuntaina yleisöään jo perinteeksi muodostuneen Viljon Soitto -konsertin merkeissä. Teemaksi oli valittu kiehtova ja ajaton ”Kevät ja rakkaus”. Sen puitteisiin orkesterin johtaja Risto Repo oli koonnut ja sovittanut kattauksen musiikkiaarteita läheltä ja kaukaa. Konsertin juonsi Virpi Eronen.