Olen joulun henki ja hyvän mielen tuoja. Minut ja poroni voi nähdä tähdenlentona taivaalla tai hentoisina jälkinä pihalla lumihangessa. Tapaat minut myös mummon kutomien villasukkien lämmössä, ystävän lähettämässä viestissä ja vastaantulijan hymyssä. Toisinaan tupsahdan punanuttuisena hahmona kaupan käytävälle – tai ovellesi. Tunnet minut Joulupukkina.
Näin vuoden loppupuolella kaikilla on positiivinen mieli. Lahjoja annetaan ja lahjoja odotetaan. Mennyttä vuotta muistellaan mieluummin hyvänä tai vähintään kohtuullisena. Ensi vuodesta odotellaan sitäkin parempaa.
Kansanedustajavaaleihin on vielä aikaa kosolti, mutta niitä ei tietenkään voi olla enää huomaamatta. Puolueet ovat nimenneet jo pitkälti osin ehdokkaansa Savo-Karjalan vaalipiirin alueella.
Mitä sanottavaa minulla, 19-vuotiaalla ylioppilaalla on? Minkälaista näkökulmaa pystyn tarjoamaan? Mitä mieleni päällä on?
Suomessa, Liperissä ja Rääkkylässä valmistaudutaan taas itsenäisyyspäivän viettoon. Sata vuotta meni Suomen osalta rikki vuosi sitten. Nyt eletään jo seuraavaa itsenäisyyden vuosisataa.
Ovien, ikkunoiden, kattojen, kalusteiden, röörien rassaamisten ja ties minkä kauppiaita tunkee ovista ja luureista kyllästymiseen asti. Oma lukunsa ovat energia-, puhelinliittymä- sun muut markkinoijat, joista ainakin osan palkkaa nostanevat pitkät puhelut, koska ei kiitos on heille tuntematon käsite.
Kotiseutu-uutisten Antti-patsaan saajat ja Vuoden teko -huomionosoituksen kohteet ovat tänä vuonna oivia esimerkkejä erilaisesta tekemisestä. Molemmat menevät kulttuuriin piikkiin.
Alueellamme toimivilla erilaisilla yhdistyksillä on kullakin omat tavoitteensa ja tehtävänsä, oma toimintakenttänsä. Elävä elämä kuitenkin osoittaa, että yhdistysten keskinäisellä yhteistyöllä saadaan vielä enemmän aikaan.
Yrittäjähenkiseksi voi itseään kuvailla, vaikkei omaisikaan suloista sisustuspuotia tai mittavaa maatilaa. Luonnehdintaa on lupa käyttää, olipa sitten opintojen parissa pakertava tulevaisuuden työllistäjä tai tuiki tavallinen työntekijä. Kysymyshän on asenteesta, eikö?!
Palvelujen saatavuuteen liittyy aina sijainti. Ei ole yhdentekevää, sijaitseeko lähin uimahalli Outokummussa, Joensuussa vai Käsämässä. Liperissä kirjoitetaan pientä historiaa, kun parhaillaan pohditaan lukuisten eri palveluiden paikkoja nyt ja tulevaisuudessa. Yläkoulusta ollaan jo kartalla, mutta moni muu asia yhteispalvelupisteestä Viinijärven diabetestarvikkeiden jakoon hakee vielä osoitettaan.