20.12.2018
Terveisiä Korvatunturilta
Olen joulun henki ja hyvän mielen tuoja. Minut ja poroni voi nähdä tähdenlentona taivaalla tai hentoisina jälkinä pihalla lumihangessa. Tapaat minut myös mummon kutomien villasukkien lämmössä, ystävän lähettämässä viestissä ja vastaantulijan hymyssä. Toisinaan tupsahdan punanuttuisena hahmona kaupan käytävälle – tai ovellesi. Tunnet minut Joulupukkina.
Olet varmasti kuullut tarinoita meiltä Korvatunturilta ja Joulupukin pajakylästä. Siellä ne tontut ja muori touhottavat kaiken aikaa ja varsinkin näin joulunaluspäivinä. On enää hetkinen, kunnes rekeen pakkaillaan puketit ja kulkupelin jääkaappiovilokeroon sujautetaan kinkkuvoileipiä matkaevääksi. Tiesitkö, että tähtikennoilla varustettu reki kätkee nykyisin sisäänsä sähköpeiton entisajan taljan sijaan? Mutta Petterin sorkkia en mihinkään automaattirobottiporoon vaihda, sen voin luvata.
Ihmiset vaan jaksavat pohtia, miten poroseni oikein saavuttaa sen tuhannen kilometrin sekuntivauhdin. Kaikenlaisia teorioita ajan pysäyttämisestä on keksitty. Mutta minäpä paljastan nyt sinulle, kuinka töitä tehdään ja hommat hoidetaan.
Tärkeintä maailmassa on rakkaus ja hyvä tahto. Kun niiden siemenen istuttaa ihmisen sydämeen, saa hänestä oivan apurin tähän työhön. Pienistä pojista, kiireisistä vanhemmista ja monenmoisista mummeleista kuoriutuu varsinaisia aputonttuja, kun joulumieli valtaa heidät. He alkavat neuloa lapasia, keittää hilloja ja paistaa piparkakkuja lahjoiksi lapsilleen ja naapureilleen. Lähettävät kortteja toisilleen ja joskus salaa ujuttavat yllätyksiä ystäviensä ovelle. Niin helppoa se minulle on.
Toki töitä täytyy tämänkin tonttusen tehdä. Viiletän parhaani mukaan tuvasta toiseen tervehtimään erityisesti perheiden pieniä pilttejä. Sitä paitsi onhan minun käytävä työhaastatteluja tekemässä. Ja mikäpä olisi parempi tapa tartuttaa hyvää tahtoa tuleville tontuille. Tänäkin vuonna uskon tapaavani monia tonttukelpoisia mukeloa eri puolilla Liperiä ja Rääkkylää.
Ja onhan minulla toki apulaisia, joita monilla eri nimillä kutsutaan eri puolilla maailmaa. Pakkasukko piipahtaa venäläisissä kodeissa, Father Christmas englantilaisten luona ja piispa Nikolaus itävaltalaisten tykönä. Muistan Etelä-Ruotsista muuan pienen pojan Oscarin, jonka sain pestattua viime vuosituhannella Jultomtenin tehtävään. Ranskassa sydämiä valloittaneen Mathisin sain houkuteltua vuosikymmeniä sitten pukemaan piipun kautta koteihin putkahtavan Nicolaksen viitan.
Olisiko sinulla hyvää tahtoa muillekin jaettavaksi? Veisitkö yksinäiselle vanhukselle joulukortin tai laulaisit hänen kanssaan tutun virren? Yllättäisitkö ystäväsi paistamalla hänelle valmiit piirakat? Vai kääriytyisitkö lapsesi kanssa viltin sisään ja lukisit hänelle iltasadun joulun hengestä? Muista mainita, että se punanuttuisenakin tunnettu olento tarvitsee hieman kaikkien ihmisten apua.
Joulupukki
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.