Kihausviikon yksi suosituimmista tapahtumista on Rääkkylän kunnan järjestämä vapaa-ajan asukkaiden kesätapaaminen tiistaina Paksuniemessä.
Kysyimme Liperin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eero Reijoselta ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Sanna Parkkiselta kymmenen kiperää mutta kesäistä kysymystä. Rääkkylän puheenjohtajiston pohdintoihin pureudutaan lähiviikkoina.
Rääkkylä Folk ry saa koulukeskuksen käyttöönsä veloituksetta kolmen viikon ajaksi kesä-heinäkuun vaihteessa. Koulukeskuksen lisäksi vuokraan kuuluu myös Käspelin tiloja ja piha-alueen käyttöoikeus.
Tulevan suven kansanmusiikkifestareilla heinäkuussa Rääkkylässä nähdään pitäjästä lähtöisin olevia, nimekkäitä esiintyjiä. Esiintyjäkaartissa luotetaan tänä vuonna aiempiakin vuosia enemmän kansan- ja etnomusiikin vetovoimaan; tapahtuma profiloituu entistä tukevammin juuriinsa. Kihauksen teemana on tänä vuonna itää, ja tapahtuma on saanut Suomi 100-tunnuksen.
Viisikymmentä vuotta yhteistä aikaa on monella mittapuulla jo kohtuullinen ja kunnioitettava ajanjakso. Sellaisella aikavälillä tullaan tutuiksi ja tiedetään ystävän tavoista ja toiveista. On nähty toisen iloja ja suruja sekä eletty voimakkaasti mukana arjessa ja juhlassa.
Musiikkitalona tunnetun kiinteistön kohtalo puhuttaa rääkkyläläisiä. Asumus toivottaisiin kunnostettavan, sillä se koetaan yhdeksi kirkonkylän tärkeimmistä rakennuksista. Talo on kunnan omistama.
Jos sinulla on Puodista ostettu lukuoikeus, voit jatkaa lukemista.
Kansalaisopiston kerhoissa tehdyt kädentaitoryhmien aikaansaannokset ovat parhaillaan esillä Rääkkylän kunnantalon ala-aulassa. Kuluvan viikon tiistaista sunnuntaihin saakka esillä on toinen toistaan upeampia käsitöitä.
Rääkkylän kunnan omistamien rivitalojen lisäkäyttömahdollisuutta selvitetään mahdollisesti hankkeen avulla.
Maria Iltolan mielestä kannel on yksi suomalaisuuden symboleista. Kihaus Folkin toiminnanjohtaja Iltola tekee parhaillaan gradua Pohjois-Karjalan kulttuurimatkailua tutkien, ja yksi tutkimustyön sivujuonteista on juuri kannel.