Puolustusvoimien ja eri viranomaisten väliseen papu- eli paikallispuolustusharjoitukseen on kuulunut myös kuntakohtaisia poikkeusolojen harjoituksia. Liperissä omia harjoituksia on järjestetty eri teemoilla aiemminkin. Tällä kertaa kierrettiin venttiileitä ja kytkettiin varavirta päälle.

Liperin elinympäristölautakunta hyväksyi tiistaina suunnitelmat Ylämyllyntien turvallisuuden parantamisesta Patteristontien risteyksen tuntumassa.

Liperiläisen Mantsinen Group Ltd:n toimitusjohtaja Mia Mantsinen kertoo, että yrityksessä seurataan aktiivisesti Venäjän tilannetta. Mantsisella on Venäjällä kaksi tytäryhtiötä, joista toinen on keskittynyt laitteiden myyntiin sekä huoltoon ja toinen metsäteollisuuden logistiikkapalveluihin.

Ukrainan sodan myötä monien kauppojen hyllyiltä on poistettu myynnistä venäläistä alkuperää olevia tuotteita. Hyllyjä on tyhjennetty venäläisistä tuotteista myös Liperissä ja Rääkkylässä.

Liperin yläkoulun opinto-ohjaaja Aila Määttänen kertoo, että meneillään olevassa tämän kevään yhteishaussa yhdeksäsluokkalaisia kiinnostaa yhtä paljon lukio-opinnot kuin opistoastekin. Laajennettu oppivelvollisuus tuli voimaan viime vuonna, joten kaikilla alle 18-vuotiaille nuorilla pitäisi olla opiskelupaikka peruskoulun jälkeen.

Kun Boston Bruins pelaa NHL-ottelun, ylämyllyläisten Harri ja Kanerva Vaakanaisen kodin tv-huone herää eloon – kellonajasta viis. Kuitenkin vasta kiekon tipahtaessa jäähän varmistuu, onko Harrin poika Urho Vaakanainen kokoonpanossa.– Kyllähän ne pelit pitää live-lähetyksessä nähdä. Jos ottelu alkaa neljältä aamuyöllä, niin sen jälkeen ehdin nukkua tunnin ja menen sitten zombina töihin, Harri Vaakanainen naurahtaa.

Liperin kirkonkylälle ja Ylämyllyn alueelle tarvitaan lisää päiväkotipaikkoja, todettiin Liperin hyvinvointilautakunnan viime viikon kokouksessa.

Kaatamon kylällä paistoi sunnuntaina aurinko pikkupakkasen sävyttämässä laskiaistapahtumassa. Kyläyhdistyksen järjestämässä tapahtumassa kokoonnuttiin pitkästä yhdessä nauttimaan erilaisista ulkoiluaktiviteeteista. Suun sai makeaksi kyläkodalla pullakahveilla ja grillimakkaralla.

Korpivaaran tuulivoimapuiston yleisötilaisuudessa oltiin huolestuneita alueen maankäytöstä rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Tärkeiksi asioiksi nousivat myös melu ja maisema-arvot. Hanketta esittelivät OX2:n hankeyhtiön Korpivaara Wind Oy:n projektipäällikkö Hanna Herkkola ja kaavoitusta sekä ympäristövaikutusten arviointityötä tekevät Ramboll Oy:n Pirjo Pellikka ja Johanna Korkiakoski.

Liperiläinen Kniteco Oy on kehittämässä markkinoille nokkospohjaisia tekstiilejä. Kniteco Oy:n perustaja Liisi Vuorjoki pääsi mukaan vuonna 2020 Draft-ohjelmaan opiskellessaan Riveriassa tekstiili- ja muotialaa. 

Liperiläisellä salibandyseura Jekulla on, sarjanousutavoitteiden lisäksi, suunnitelmissa käynnistää kasvupolku seuran junioreille tulevina vuosina. Vuonna 2015 perustetun seuran pelaajamäärä on kasvanut aloitusvuodesta lähtien tasaisesti.

Liperin Yhteisötalon liikuntasalissa raikaa rytmikäs ja liikuttava musiikki. Yli kaksikymmentä osanottajaa seuraa Pirjo Kettusen ohjeita. Menossa on Liperin Sydänyhdistyksen lavatanssijumppa, joka saatiin taas käyntiin pienen tauon jälkeen.

Liperiläinen Tuula Ruskeakorpi on harrastanut joogaa yli kaksikymmentä vuotta. Hän aloitti joogaharrastuksensa jo ennen kuin Joensuun seudun joogayhdistys perusti ryhmän Liperiin. Ryhmä kokoontuu torstaisin kirkonkylällä Yhteisötalolla.

Ely-keskus myönsi Pohjois-Karjalaan viime vuonna yli 27,5 miljoonaa euroa erilaisia kehittämisrahoituksia, joista suurin osa yli 20,5 miljoonaa euroa oli yritysten kehittämisavustuksia. Suurin yksittäinen tuen saaja oli Liperin Vaiviossa sijaitseva Puupietari Oy, joka lunasti 1 984 750 euroa laajennushankkeelleen.

Olette joskus Kahvila-konditoria Moccaan sisään astuessa ihmetelleet, että missä se leipuri Anne Martikainen on. Tuolla lasivitriinin takana häämöttää jotakin. ­ Olisikohan siellä leipuri itse.– Tämä paikka on pöytä numero viisi. En ole piilossa, mutta istun tässä lasivitriinin vieressä, koska tästä on lyhyin matka kassalle ja palvelutiskille, tämän viikon lauantaina 60 vuotta täyttävä Martikainen nauraa.

Rääkkylän kunnan hallinnoima Keski-Karjalan Kylien Tarinat -hanke polkaistiin käyntiin Rasivaaralla. Hankkeessa kerätään ja digitoidaan muistoja Rääkkylän, Kiteen ja Tohmajärven alueilta. Hanke kestää ensi vuoden loppuun asti. Muistot voivat olla tarinoita tai valokuvia, joita henkilöillä tai järjestöillä ja yhdistyksillä on hallussaan.

Rääkkylän Hakoniemestä on vuosien saatossa moni taiteilija hakenut taukoa arjen rytmiin ja etsinyt luovuudelleen uusia näkökulmia luonnon keskeltä. Tällä hetkellä suositussa taiteilijaresidenssissä itselleen aikaa ottaa helsinkiläinen taiteilija Liisa Kallio.

Värjäys luonnonväreillä on Suomen Taitoliiton valitsema vuoden 2022 käsityötekniikka. Luonnon väriaarteet on tunnettu tuhansia vuosia, mutta teolliset väriaineet syrjäyttivät välillä liki kokonaan taidon, joka on nyt uudestaan otettu käyttöön. Ekologisuutta korostavassa tavassa lanka värjäytyy oman keittiön hukka- tai bioroskamateriaaleilla: käyttökelpoisilla hedelmien tai sipulinkuorilla saadaan taiottua ihastuttavia sävyjä ennen ainesten kompostiin heittämistä.

Rääkkylän Haapasalmen kylältä löytyy monipuolinen ja hyvässä kunnossa pidetty hiihtolatu, jossa voi sujutella perinteiseen tyyliin tai hiihtää luisteluhiihtoa. Latua pitää Urheiluseura Sisu. Puuhamies Veijo Ilvonen kehuu, että latua pidetään kunnossa koko ajan runsaista lumisateista huolimatta.

Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitolla on meneillään Miun kotiseutu -hanke, jossa myös Liperi-Seura on vahvasti mukana. Hankkeen projektipäällikkö Reetta-Mari Kellokoski kävi helmikuun puolivälissä tutustumassa Liperin maaseutumuseo Tähkään ja keskustelemassa hankkeesta seura-aktiivien Pentti Kuokkasen ja Jaana Tarkkosen kanssa.