Hyvät harrastukset esille
Harrastusmahdollisuudet ovat palveluja siinä missä ruokakaupat, kampaamot ja autokorjaamotkin.
Paikallisia olisi suotava käyttää, aina kun niitä on tarjolla. Ja niitä hikoilu-, laululeikki- ja retkeilypaikkojahan meillä Liperissä riittää. Päätimme Kotiseutu-uutisissa aloittaa uuden juttusarjan ”Hyvät harrastukset”. Sen tarkoitus on herätellä huomaamaan, kuinka valtavasti mahdollisuuksia meillä omilla paikkakunnilla on.
Jos harrastustarjonta näyttää silmiisi suppealta, olet saattanut lukea vaikkapa vain kunnan tarjoamista vesijumpista. Liprakan aukeamisen myötä, vettä vastustamaan pääsee myös seutuopiston kautta. Jos urheiluseurojen lajit eivät juuri sinua sytytä, löytyy liikunnan kirjosta erilaisia kerhoja ja voimisteluryhmiä. Ikäihmisille, lapsiperheille ja työikäisillekin tarjolla on vertaisryhmiä seniorilentopallosta puulaakijoukkueisiin ja perhepartioon. Ajanvietettä tarjoavat yhdistysten lisäksi yritykset, seurakunta ja musiikkiopisto.
Vapaa-aikaansa ihmiset polttavat tietysti myös itsekseen poluilla samoillen, kirjoja lukien ja runoja rustaillen. Yksi lapsi kokkailee koulun jälkeen, toinen pomppii päivät pitkän trampoliinilla ja kolmas viettää aikaansa nuorisotalolla. Jossain perheessä katsotaan yhdessä elokuvia ja toisessa levitetään lattialle usein lautapeli. Ei näitä harrastuksia sovi vähätellä.
Katja Lampijoki keksi facebookin Viinijärvi-ryhmässä loistavan idean madaltaa kotioven kynnystä. Hän alulle perseellepotkimis-wappi-ryhmän, jossa voi huudella kaveria kävelylle, pyöräilemään, uimaan ja niin edelleen. Ja kiinnostuneitahan tulvi mukaan. Samoin kävi ylämyllyläisten äitien kysellessä vertaisseuraa.
Sosiaalinen puoli onkin harrastuksissa se yksi tärkeimmistä asioista. Sukan mummot osaavat neuloa omassakin kiikkustuolissa, mutta kyllä niistä lämpöisemmät tulevat yhdessä turinoiden. Samoin on lasten laita. Tällä viikolla julkaisemastamme Kortteliliiga-jutusta ilmenee, että joukkuelajeissakin kaverit houkuttavat tiettyyn porukkaan jopa kuntarajojen yli.
Aina siis pyörät eivät suuntaa meiltä poispäin; kyllä Liperiinkin päin autot kurvaavat hyvien harrastusten perässä. Varsinkin joen kaupungin tältä laidalta on vain polkupyöräilymatka Ylämyllyn palloilukentille ja kuntosaleille. Pärnävaaran urheilukeskus taas kokoaa koiria, suksijoita, suunnistajia ja sienestäjiä. Salokylän yleisurheilupaikalle saatu heittohäkki on harvinaista herkkua, joka tuo varmasti harrastajia naapurikunnista saakka. Onhan Salokylälle Ratsastuskeskuksenkin perässä jo ajeltu.
Myös seutuopiston kurssien perässä ihmiset ovat oppineet kulkemaan ristiin rastiin eri kunnissa, kun siihen hienosti on annettu mahdollisuus. Kaikkea ei kotopaikkakunnalta saa, mutta aika paljon kuitenkin – jos vain viitsii ottaa mahdollisuuksista selvää.