Mengiä mečäle! Painukaa metsään!

KOLUMNI Kylmykuun röččysiän aigua maksau mustella muarjah käyndiä. Kezäl äijät lähtietäh rengilöinke meččäh. Sie päiväine pastau da linduizet vigletetäh. Mečäs on hyvä huogavuo da hengittiä. Atkalat unohtutah da bašku parem ruadau. Kaiken ližäkse syömisty suittuu puzuh. 

Yksinäh ei ole hyvä lähtie muarjah. Kolmen puun keskeh jo sevonnet, ga ei pie suureh meččäh mennä. Yöksyt da olet kerras lelus. Sendäh ei ni maksa varata akkua keräl ottua. Yhtes on vesselembi. Suvaičus liženöy da toinah perehgi, gu čuhkuat kullin kielin kaikenjyttysty čomua mielespiettävän korvah. Opi yhtelläh vediä iččie hyvin mečäs. Musta olla akkua paneksimattah, hos häi ei olis moine ravei muarjoinkeriäjy, kui sinä. Mečäs ei sua panna mattii, nenga vahnat rahvas sanotah. Se on suuren riähkän azumistu.

Keräkkiä vai karjat muarjat da jättäkkiä hienot vie meččäh. Mustakkua sit vie astuo varaten, gu etto öntästys. Olis suuri pillu, kuadunou täyzi rengi da viertäneh kai muarjat sammalikkoh. Ahnakoijakseh mečäs ei pie. Muarjoin sellittämizeh menöy aigua yhtenjytyi, kui keriämizehgi.

Ja sama suomeksi:

Marraskuun räntäkelien aikaan kannattaa muistella marjaretkiä. Kesällä monet lähtevät ämpäreiden kanssa metsään. Siellä päivä paistaa ja lintuset lauleskelevat. Metsässä on levähtää ja hengittää. Surut katoavat ja päänuppi toimii paremmin. Kaiken päälle syömistä kertyy keruuastiaan.

Yksin ei ole hyvä mennä marjaan. Jos sotkeudut jo kolmen puun sekaan, ei kannata mennä suureen metsään. Eksyt ja olet saman tien hukassa. Siksi ei kannata pelätä vaimon mukaan ottamista. Yhdessä on mukavampaa. Rakkaus lisääntyy ja ehkä perhekin, kun supiset kauniilla sanoilla kaikenlaista somaa rakastetun korvaan. Koita kuitenkin käyttäytyä hyvin metsässä. Muista olla vaimoasi moittimatta, vaikka hän ei olisi yhtä nopea marjankerääjä kuin sinä. Metsässä ei saa kiroilla, sanoi vanha kansa. Se on suuren synninteko. 

Kerätkää vain suuret marjat ja jättäkää pienet vielä metsään. Muistakaa astua varovasti, ettette kompastuisi. Olisi suuri vahinko, jos täysi ämpäri kaatuisi ja kaikki marjat vierisivät sammalikkoon. Älkää ahnehtiko metsässä. Marjojen puhdistamiseen sama aika kuin niiden keräämiseen.

Timoi Munne

kirjoittaja on näyttämötaiteilija ja 27.11. juhlittavan karjalan kielen taitaja