Hulluhan se paremman teköö kuin taitaa

KOLUMNI Kansallisarkiston Joensuun toimipistettä uhkaa lakkautus säästösyistä. Se olisi taas yksi harmillinen menetys Pohjois-Karjalalle ja koko Itä-Suomelle. Vaikka arkistoitua aineistoa on muutettu paljon digitaaliseen muotoon, on suurinta osaa tarkasteltava yhä paikan päällä tutkijasalissa. Sinne saa tilattua materiaalia myös muista toimipisteistä.

Selasin taannoin Kansallisarkiston sähköiseen muotoon saatettuja aineistoja, kun silmään sattui kokonaisuus nimeltään sananparsikokoelma. Se on tulosta laajasta keräyksestä, jonka ylioppilaskunnat järjestivät 1930-luvulla eri pitäjissä. Jokainen sananparsi on kirjattu omalle lipukkeelleen, joita kokoelmasta löytyy yli 1,4 miljoonaa. Liperistä kerättyjä sananparsia sähköisessä kokoelmassa on yli 2000. Keruuvuosia olivat ainakin 1932 ja 1933 ja keräyttäjinä toimivat Helsingin yliopiston karjalainen ja savolainen osakunta.

Kansan suussa hioutuneisiin sananparsiin tiivistyy elämänkokemusta ja -viisautta huumoria unohtamatta. Ne voivat olla sävyltään niin toteavia kuin varoittaviakin. Liperistä on tallennettu muun muassa seuraavat sananparret:  ”Kuka kauhalla alottaa se lusikalla lopettaa.” ”Työ kun työ, vaikka tyhjän tahkon pyöritys.” ”Nosta koira avannosta nii vein piälles päristää.” ”Eihän se ou harakka lintu eikä markariini voita.” ”Jos kuatuu niin nouseminen on ensimmäinen työ.” Osassa sananparsista kaikuu tuttu kalevalamitta: ”Yksin ruuvalla rutompi kahen työllä kaunihimpi.” Joihinkin lipukkeisiin on puolestaan lisätty selityksiä. ”Huol’ harmi hoikaks teköö, murhe muuten mustentaa. (Tämä on monta kertaa nähty totuus.)” ”Pitkä jatkain tuloo lyhyt jatkamata (riita-asiasta)”.

Jotkut sananparsista kuulostavat varsin tutuilta. Ajattomimmat viisaudet ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle ties kuinka kauan. ”Yks tie kaks assiita.” ”Joka säästää saadessaan se ottaa tarvitessaan.” ”Vie männessäs ja tuo tullessas.”  Osa on toki elänyt ajassa, kadonnutkin maailman muuttuessa. Vai oletko kuullut äskettäin tätä toteamusta: ”Naurattaa naisten neuvot, miesten eivät millonkaa”?

Monet sananparsista on taltioitu hieman eri muodoissa ympäri Suomen. Mikäli kansanviisauksien kiehtova maailma kiinnostaa, siitä voi lukea vaikkapa Outi Lauhakankaan mainiosta sananparsioppaasta ”Parempi pyy”, jonka Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi vuonna 2013.

Ja jos on ollut suunnitelmissa käydä Joensuussa arkistossa tutkimassa jotakin, kannattaa kaiken varalta pitää kiirettä. 

Kati Parppei

Kirjoittaja on historian yliopistonlehtori ja dosentti Itä-Suomen yliopistossa.