Metsäenergiaa, polttopuuta ja tukki

KOLUMNI Meitä hämmentää ja pelottaa; loppuuko meiltä oikeus lämmittää puusauna, uuni, takka tai saada puuenergialla tuotettua lämpöä koteihin. Biologiaa tuntevat tietävät, että puu kasvaessa tarvitsee valoa, vettä, lämpöä ja ravinteita. Kyse on aurinkoenergiasta, joka on tallessa puun osissa; rungossa, juurissa, oksissa, neulasissa ja lehdissä. Jos näitä ei käytetä tuotteisiin tai energiaksi, niin hiilidioksidi joka tapauksessa siirtyy ilmakehään puun lahotessa.

Puuta saa edelleen polttaa, lahopuuta saa jättää metsiin hömötiaiselle ja luonnonpoistumaa syntyy joka tapauksessa. Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö lausuu Maaseudun Tulevaisuudessa: ”Se vain jää ilman uusiutuvan energian tukea ja edistämisvelvoitetta. Valtion tukien kielto koskee vain suoria energiatukia, ei esimerkiksi metsänhoitoon liittyviä tukia.” Viittaus tarkoittaa metsäenergiaa.

Uutisia on seurattu jokaisessa taloudessa. On todettu, että puun ja puuenergian tuonti on loppu Venäjältä. Vaikutuksia avasi metsänomistajien edunvalvoja Harri Välimäki MTV3:n uutisissa: ”Harvennuspuulla on nyt kysyntää, niin energiaksi kuin kuiduksi. Energiapuun hinta näyttää jostain syystä reagoivan markkinatilanteeseen ja kilpailuun herkemmin kuin kuitupuu ja energiapuumarkkina heräsi koomasta myös Itä-Suomessa.”

Puun korjuu metsäenergiaksi esimerkiksi nuoren metsän hoidon yhteydessä tarkoittaa kasvun suuntaamista pitkäaikaisiin puutuotteisiin. Rakennuspuutavaraa saadaan järeästä puusta eli tukista sahaamalla. Siitä puutuotteiden hiilinielua, kun rakennetaan puusta. Esimerkkinä on Joensuuhun rakennettu Suomen korkein puukerrostalo – Majakka.

Onneksi metsänomistajat ymmärtävät, että metsää kannattaa hoitaa ja harventaa. Nyt on sen aika, kun sähkön hinta on ennätyskorkealla ja tarve on suunnata metsän ja luonnon kasvupotentiaali tukkiin.

Sakari Tikka

erityisasiantuntija, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry