Tehtiinkö vaaleissa jo tulevaisuutta?

PÄÄKIRJOITUS Liperistä ja Rääkkylästä ei saatu tällä kertaa kansanedustajaa tai kansanedustajia. Ei se kovin kaukana ollut, jos katsoo muutaman yksittäisen ehdokkaan äänimäärää. Ero voi tuntua pieneltä, mutta kun mukaan otetaan henkilökohtainen äänimäärä ja vertausluku, niin kyllä ehdokkailla olisi ollut jonkinlainen kukkula kiivettävänä.

Tuloksen perusteella voi ajatella, että vaaleissa tehtiin paikallisesti tulevaisuutta. Päällimmäisenä mieleen nousevat Sanna Rissanen ja Emilia Kangaskolkka. Rissanen oli toista kertaa ehdolla, Kangaskolkka ensimmäistä mutta tuskin viimeistä kertaa. Rissanen on kokenut poliitikko, joka keräsi muhkean äänipotin. Jos häntä kiinnostaa olla mukana neljän vuoden kuluttua, niin paikka kyllä löytynee listalla jo äänestäjien antaman luottamuksen perusteella.

Kangaskolkka on taas harvinaisen selvä tulevaisuuden lupaus. Alta parikymppinen nuori opiskelija sai ääniä ympäri vaalipiiriä ja jatkossa entistä enemmän muiltakin kuin nuorilta. Hän on mukana valtakunnallisessa nuorisojärjestössä, jossa on tehty ennenkin tulevia poliittisia vaikuttajia. Liperistä on menty tunnetusti monta kertaa eduskuntaan Keskustasta miesten voimalla. Jospa neljän vuoden kuluttua eduskuntatalolla istuu liperiläinen naiskansanedustaja. Eduskuntaan valitut maakunnan kansanedustajat tulivat tällä kertaa pääosin naapurikaupungeista eli Joensuusta ja Outokummusta.

Äänestäjät osoittivat luottamuksensa myös Kari Kulmalalle ja Maija Silvennoiselle. Molempien puolueet lisäsivät kannatusta vaalipiirissä, mutta savolaiset pitivät pintansa varsinkin Kulmalan edustamassa Kokoomuksessa. Molemmat ovat edelleen puolueilleen tärkeitä ääniä saavia ehdokkaita. Heidän jatkonsa nähdään neljän vuoden   kuluttua. Kaikki neljä ovat jatkamassa paikallisella ja maakunnallisella tasolla, joten heidätkin voidaan nähdä listoilla neljän vuoden kuluttua.

Muuten kaikki liperiläiset ja rääkkyläläiset ehdokkaat saivat ääniä tunnettavuudestaan ja satsauksestaan huolimatta. Sehän kertoo demokratian toimivuudesta ja siitä, että vaaleissa kaikilla ehdokkailla on sijansa. Keskusta piti muuten vielä Liperissä, kuten Rääkkylässäkin, ykkössijansa, mutta Perussuomalaiset hengittävät jo niskaan. Maailmankirjat olisivat sekaisin, jos Keskusta olisi menettänyt asemansa leipäpitäjässä ja kekälekunnassa.

Liperissä ja Rääkkylässä äänestäjät muistivat omia ehdokkaitaan, joskin Keskustan ja PS:n paikallisten ehdokkaiden puute ohjasi ääniä muille. Huttunen ja Hoskonen saivat paljon keskustalaisten ääniä ja Antikainen sekä Vornanen perussuomalaisten. Kaikki muuten tulevia kansanedustajia, joten äänet löysivät kohteensa. Kulmala oli Rääkkylässä suosituin ehdokas. Kristillisten Essayahin suuri suosio näkyi Silvennoisen kukistamisessa Liperissä.

Äänestysprosentit jäivät molemmissa kunnissa alle seitsemänkymmenen. Tarkoittaisiko se sitä, että seuraavissa vaaleissa lähes kaikkien puolueiden on löydettävä paikallisia ehdokkaita. Äänestäjät ovat valintansa tehneet. Hallitusneuvottelut ovat todennäköisesti kaikkea muuta kuin helpot. Muutoksia politiikan virtaan on tulossa. Aika näyttää mitä!