Hyvä kunnanhallitus!
Yksi Liperin suurista ratkaisuista, terveysaseman sijoituspaikka, nytkähti maanantaina ilahduttavasti hyvään suuntaan. Vaikka päätös terveyskeskuksen säilyttämisestä nykyisellä paikallaan kirkonkylässä syntyi äänestäen, tulos vahvisti uskoa myös valtuustossa tehtäviin ratkaisuihin. Kunnanhallitus otti selkeän kannan asiaan.
Päätöksenteon vaikeutta kuvaa se, ettei tekninen lautakunta tohtinut ottaa kantaa sijoituspaikkaan; esitti vain uuden terveyskeskuksen rakentamista, ei nykyisen korjaamista. Kunnanjohtajan esitykseen sijoituspaikka kirkonkylälle sisältyi ja esityksen perustelut olivat painavat, joskaan eivät aivan aukottomat.
Pitemmän aikavälin tarkastelu – tällä kertaa taaksepäin – niistä puuttui. Liperissä on viimeisen kymmenen vuoden ajan keskitetty investointivarat Ylämyllylle. Kirkonkylällä ei ole tapahtunut mitään sitten kirjaston rakentamisen – jos ei oteta huomioon vanhan kunnantalon käynnissä olevaa ehostusta.
Liperissä on päästy jossain vaiheessa eroon siitä käytännöstä, että kolmen taajaman tasapuolinen kohtelu tarkoittaa saman palvelun kopioimista kolmeen paikkaan. Jyrinkylän rakentaminen ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen on joukolla hyväksytty ja toteutettu. Kirkonkylän lisäksi myös Viinijärvi on tinkinyt omista tarpeistaan ja odotuksistaan.
Liperi on rakentanut tulevaisuuttaan (ja itsenäisyyttäänkin) Ylämyllyn suunnan tuoman asukasluvun ja verotulojen kasvun varaan. Terveyskeskuksen rakentaminen kirkonkylälle, missä se on ollut, on tapa turvata koko kunnan tulevaisuutta ja asukkaiden tasapuolista palvelutarjontaa.
Rakentaminen Ylämyllylle tarkoittaisi uutta käännettä. Silloin ei pelkästään rakennettaisi yhtäälle, vaan siirrettäisiin nyt olemassa olevia yksiköitä ja palveluja taajamasta toiseen kunnan sisälle. Ylämyllylle keskittyisi hammashuolto, mutta kaiken siirtäminen sinne tarkoittaisi käytännössä kirkonkylän heitteillejättöä.
Hallituksessa Keskusta ja Sdp olivat kirkonkylä-ratkaisun kannalla, Kokoomuksen varajäsen äänesti Ylämyllyä ja Perussuomalaiset jakautuivat kahtia. Perussuomalaiset pitivät Ylämylly-sijoitusta yhtenä kunnallisvaaliteemanaan, joten heidän kantansa ymmärtää siltä pohjalta. Valtuustossakin puolueesta löytynee tukea molemmille vaihtoehdoille.
Valtuuston tulevaan päätökseen sisältyy joka tapauksessa dekkarin tarpeita, jotka löytyvät monesta muustakin lähiaikoina eteen tulevasta isosta päätöksestä.
Todelliset säästöt
Voimakkaana käyvä koulukeskustelu ja päätöksenteko vaatisivat nekin pitkän aikavälin tarkastelua. Näiden ratkaisujen teko on osoittautunut perinteisesti vaikeaksi. Yhtenä vähäisten muistomerkkinä tosin on jo vuosia tyhjillään seisonut hyväkuntoinen pienten koulu kirkonkylän kupeessa. Sivistystoimen ei tarvinne maksaa enää vuokraa näistä tiloista tekniselle osastolle. Lämmitys- ja muut kulut ovat kuitenkin kunnan piikissä.
Kouluratkaisuja perustellaan sivistystoimen vuokrasäästöillä. Vuokraa maksetaan kunnan toiseen kukkaroon, tekniselle osastolle. Kunnan säästöjen kannalta kyse on nollasummapelistä, jota ei saisi käyttää ratkaisujen laskennassa ollenkaan.
Tuloksena on vain tyhjilleen jääviä käyttökelpoisia kiinteistöjä, joiden ylläpitosäästötkin ovat aika pienet.
Kouluratkaisujen talouspohja voi rakentua vain todellisiin säästöihin kunnan kokonaistaloudessa.