Uusi hyvä teko kerran viikossa

Se mitä tapahtui Liperissä ja Rääkkylässä viime vuonna, on tiivistettynä, esillä toisaalla tässä lehdessä. Se mitä tapahtuu alkaneena vuonna, sitä voimme vain arvailla – ja toivoa parasta. Muutoksia varmasti tulee, tänäkin vuonna. Voisi veikata, että painopiste on talouden tasapainottamisessa – ja leikkauksissa.

Kotiseutu-uutisille ja sen lukijoille päättynyt vuosi on ollut ainakin siinä mielessä erilainen, että lehti on tullut tilaajilleen kerran viikossa – tosin selvästi aiempaa tuhdimpana lukupakettina. Lehti on uusinut ilmettään ja panostanut sisältöön, sillä laatu on jatkossakin painettujen viestimien voimavara.

Helsingin Sanomat siirtyy ensi tiistaina tabloid-kokoon. Se on iso muutos jäykkänä pidetyssä lehtitalossa. Jos muutos ei romahduta ilmoitustuloja, voi povata maakuntalehtien marssivan pian samassa jonossa. Paikallislehdistä enemmistö, muun muassa tämä Kotiseutu-uutiset, on oivaltanut tabloid-lehden kätevyyden ja lukijaystävällisyyden ajat sitten. Niille se on ollut aina sopiva koko.

Kotiseutu-uutiset on aloittanut 47. vuosikertansa. Joulukuun yhdeksäntenä tuli mittariin 46 vuotta ja kohti viidenkympin villitystä porskutetaan entistä innokkaammin. Lehti elää nykypäivää myös sosiaalisen median kautta ja tiivistää keskeisiä uutisia muun muassa facebook-sivuilleen. Sosiaalinen media kulkee rinnalla, mutta ei painettua viestintää korvaa.

Kerran viikossa ilmestyvä paikallislehti vastaa hyvin paikkakuntiensa päivittäistavarakaupan ja muun ilmoittelun nykytarpeisiin. Myös lukijapalaute on pienen alkutotuttelun jälkeen ollut yllättävänkin myönteinen. Tätä palautetta tukee myös levikin säilyminen melko tarkasti edellisvuoden tasolla. Puheet maanantain 8-sivuisesta ”kotiseutumonisteesta” ovat loppuneet. Lehden sivukeskimäärä lähentelee teemat mukaan lukien kahta kymmentä.

Kotiseutu-uutiset aloitti yksipäiväisenä 9.12.1966. Vuoden 1984 marraskuussa se alkoi ilmestyä kahdesti viikossa. Erityisesti päivittäistavarakaupan ilmoitustarpeet olivat tuolloin moninkertaiset nykyiseen verrattuna.

Lehtien julkaiseminen ei ole aina ollut ruusuilla tanssimista, eikä ole nytkään. 1990-luvulla Posti kaksinkertaisti pienten lehtien jakeluhinnat, ja alkaneelle vuodellekin korotukset ylittävät selvästi palkkamarkkinoilla tarjotun nollalinjan. Postin, nykyisen Itellan, jakelutaksoihin tulee tälle vuodelle pahimmillaan runsaan kahdeksan prosentin korotus.

Valtiovalta määritteli jo viime vuonna tilattaville lehdille yhdeksän prosentin arvonlisäveron, nyt se nousee kymmeneen. Näistä muutoksista huolimatta lehden tilausmaksu on pystytty pitämään hyvin kohtuullisena. Kotiseutu-uutiset on tilaushinnaltaan maakunnan edullisin paikallislehti.

Se mitä lehdentekijä alkaneelta vuodelta voisi erityisesti toivoa, on lukijoiden aktivoituminen. On myönnettävä, että jossain vaiheessa Lukijalta -palstalle oli ylitarjontaa, mutta päättynyt vuosi oli turhankin rauhallinen. Myös meidän lehdentekijöiden on syytä muistaa, että kiinnostava tuote ei ole pelkästään toimituksen luoma, siinä tarvitaan vuorovaikutusta ja lukijoiden panosta. Mitä monipuolisempia tekstejä ja vinkkejä, ja mitä useammalta tekijältä toimitukseen tulee, sen parempi. Tähän kannustan.

Hyvä Lukijalta -palsta omaa runsaasti eri kirjoittajia, joilla on taito niin kiittää kuin moittiakin, taito herätellä ja kannustaa kanssaihmisiä ja oivallus synnyttää jotain uutta. Sille palstalle mahtuu sekaan lyhyt ja vaatimaton pätkäkin, aivan sujuvasti. Ei kynnys ole suinkaan liian korkea.

Hallittu siirtyminen yksipäiväisyyteen on antanut hyvän pohjan myös tulevalle lehden kehittämiselle. Henkilökunnalla on nyt paremmat resurssit myös uusiin avauksiin. Yhtä lailla lehden tulevaisuus on sen tilaajista ja ilmoittajista kiinni. Sen me tiedostamme ja osaamme sitä arvostaa.

Entäpä, jos…

… päättäisimme itse kukin tehdä yhden hyvän työn viikossa. Hyvä työ päivässä on toki liikaa vaadittu… Toki elämämme on arkisia hyviä tekoja täynnä, mutta voisimme rakentaa jotain uutta, sellaista josta jäisi hyvä mieli sekä kohteelle että tekijälle.

Jos tekisimme jotain sellaista, joka on tähän saakka unohtunut tai jäänyt huomaamatta. Jotain, joka tekisi toisen ilahtuneeksi, auttaisi häntä. Jotain, vaikka pientäkin, mutta sellaista, joka on jäänyt itseltään tähän saakka hoksaamatta.

Minun hyvä tekoni – tällä viikolla – on yllyttää teitä hyviin tekoihin, ystävällisiin sanoihin ja myötäelämiseen tässä liian itsekkäässä ajassa.
Mahdollisuuksia hyviin tekoihin ja Liperi ja Rääkkylä – ja koko maailma täynnä.

Jaa:

Facebook