Terveyttä kirkonkylälle

Liperin valtuusto ehti syksyllä hyväksymään terveysaseman saneeraamisen nykyiselle paikalleen kirkonkylälle. Parissa kuukaudessa vaikeudet terveyskeskuksessa vyöryivät päälle ja näillä näkymin paikasta ei ole enää korjattavaksi. Joudutaan vain miettimään, miten siirtymävaiheesta selvittäisiin mahdollisimman kivuttomasti.

Esimerkiksi vaaliteemojen perusteella ei voi olla ennakoimatta myös terveysaseman sijoituspaikan nousua uuden valtuuston päätöspöydälle.

Pääterveysaseman siirtäminen Ylämyllylle olisi lopullinen kuolinisku kirkonkylälle. Se on jäänyt niin kunnallisessa kuin yksityisessäkin rakentamisessa parikymmentä vuotta mopen osalle, ja on hyvää vauhtia kuihtumassa. Rakennuspaikan säilyttämiselle on useita perusteltuja syitä, ja päätösten pitää syntyä pikavauhdilla.

Liperissä kuntakeskus, ja siinä sivussa Viinijärvikin, ovat olleet yhteistyössä rakentamassa ja hyväksymässä asutuksen painopisteen siirtämistä Ylämyllylle. Varuskunta-alue on miehitetty siviilikäyttöön tehokkaasti – samalla muista rakennushankkeista tinkien. Nyt tämä on johtamassa oravanpyörään, jossa kunnan kokonaiskehittäminenkin on kallistumassa monelta muultakin osin kaupungin laidalle. Kun on asukkaita, heille pitää olla myös palveluja.
Tässä yhteydessä on muistettava, että Ylämyllyn alueella asuvat tukeutuvat palveluissaan laajasti Joensuuhun, joka on monelle myös päivittäisen työmatkan suunta.

Tulevia päätöksiä olisi syytä harkita tähänastista pitemmällä sihdillä. Pääterveysaseman sijoittaminen – eli sen säilyttäminen – kirkonkylällä, kuuluu tähän mietintälohkoon.

On aivan mahdollista, että Liperi on vielä joskus osa Joensuuta. Tuossa vaiheessa ainakin Ylämyllyn asukkaat on luontevaa ohjata kaupungin monipuolisten, mutta ainakin osin raskassoutuisten, palvelujen käyttäjiksi.

Viimeistään siinä saumassa kirkonkylälle, kunnan nykyiseen hallintokeskukseen, sijoitetut riittävät terveyspalvelut varmistuvat investointiensa arvoiseksi. Niitä ei ole alun perinkään tarkoitettu yksin kirkonkyläläisille tai ympäröivälle haja-asutusalueelle, mutta mahdollisessa muutosvaiheessa niiden merkitys kuntalaisille moninkertaistuu. Toki kylien perukoilta on silloin huomattavasti helpompi lähteä lääkärille tai ensiapuun kuin vaihtoehtona matkata jonottamaan Joensuuhun. Jatkossakaan Viinijärveltä ei ole yhtään pitempi matka kirkonkylälle kuin Ylämyllylle, saati Joensuuhun saakka.

Sijoituspaikkaratkaisu ei suinkaan tarkoita sitä, että Ylämyllyltä otettaisiin pois mitään nykyisistä palveluista. Päinvastoin suunnitelmiin sisältyy hammaslääkärien vastaanoton keskittäminen sinne, tilojen laajentaminen ja palvelujen parantaminen muiltakin osin.

Järkevää kokonaisuuden kannalta olisi myös viinijärveläisten palvelujen parantaminen nykyisestään. Näille ratkaisuille Liperin terveysaseman kehno kunto antaa lyhyelläkin tähtäyksellä lisäperusteita.
Onnistuneiden ratkaisujen eteen pitää olla valmis luopumaan lukkiutuneista kannoista ja politikointiin tai tunnesyihin perustuvasta päätöksenteosta.

Kunnan talous natisee nyt siinä määrin, että velkataakan kurissa pitämiseksi myös seinien vuokraaminen on varteenotettava vaihtoehto. Vaikka investointitahti on ollut kokonaisuudessaan melko vaatimatonta, uhkaa kuntalaisten velkataakka edelleen kasvaa.

Velkaisenakin aikana, ja tiukassa taloustilanteessa, on päällimmäinen vaihtoehto ratkoa itse ongelmansa – eikä heittäytyä niiden kanssa toisten syliin. Ei sillä tavoin pääse vaikeita ratkaisuja karkuun; joku vain tekee kovemmalla kädellä ne puolestamme.

P.S.
Sanomalehti Karjalainen on nokkimassa Liperin kuntakakulla aina kun siihen pieninkin tilaisuus ilmenee. Asioita käsitellään yksisilmäisesti Joensuun näkökulmasta, liperiläisiä aivopesten. Taitaa olla kuntaliitos tärkeämpi asia Karjalaiselle kuin Joensuun kaupungille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *