Hyvä leipäpäivä!

Leipäpäiväajanlaskussa siirrytään odottamaan juhlavuotta, sillä ensi syksynä vietetään kymmenettä tapahtumaa koulukeskuksessa. Leipäpäivän ”juuri” on kuitenkin kymmenkunta vuotta vanhempi, peräisin ajalta, jolloin Suvisoutu veteli viime henkäyksiään Liperissä.

Tavallaan aputapahtumana ja suodun tekohengittäjänä alkunsa saanut Leipäpäivä on kasvanut täyteen mittaansa, paikkakunnan suurimmaksi vuosittaiseksi tapahtumaksi. Se kerää yhtenä päivänä väkeä enemmän kuin suosittu kesäteatteri koko kaudella.

Tämänvuotinen ennätysyleisö yllätti kaiketi järjestäjätkin, ja ihme tapahtui: ruisleipiä ja muita leivonnaisia riitti (lähes) kaikille halukkaille. Tähän asti on tututtu siihen, että leipä loppuu puoleen päivään mennessä.

Uutta potkua liperiläisille kotileipureille toi tapahtuman tavaramerkin: ruisleipäkilpailun, voiton luiskahtaminen naapuripitäjään Heinävedelle. Se osoittaa paitsi kiinnostusta, myös osaamista pitäjän rajojen ulkopuolellakin.

Merkille pantavaa oli myös tapahtuman teemaan – ruokaa läheltä – liittyvien osastojen ja myyntipisteiden runsaus. Esimerkiksi rääkkyläläiset tuottajat olivat ilahduttavasti naapuripitäjän menossa mukana.

Ajankohtaiset kuntavaalit toivat osastoja ja eloa, mutta isossa salissa järjestetty vaalipaneeli jäi muun hälyn jalkoihin. Muutenkin koulukeskuksen äänentoisto vaatii vakavaa paneutumista ensi syksyn juhlatapahtumaan mennessä.

Nyt oli otettu käyttöön musiikkiluokka ja lukion sali auloineen. Ilman näitä ratkaisuja leipäpäivästä olisi jäänyt ahdistava olo. Seuraavaa kertaa varten voisi navigaattorin puutteessa miettiä selkeitä osastotauluja ja lisäohjausta. Nuoria leipureita voisi hyvin pestata juhlatapahtuman opastehtäviin eri puolille aluetta, ”leipäperhosiksi”.

Se havainto tästä kerrasta myös jäi, että väki oli enemmän kiinnostuneita siitä itsestään eli lähiruoasta kuin ohjelmatarjonnasta. Eli jatkossakin Leipäpäivä tarvitsee enemmän sitä itseään kuin julkkiksia vetonauloiksi. Se on hieno asia.

Jaa:

Facebook