Anemiasta irti äänestämällä

Tulevissa kunnallisvaaleissa on monta vedenjakajaa, joissa otetaan suuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Vaalivalmisteluille on ollut tunnusomaista jonkinlainen allergia ehdokkuutta kohtaan. Erityisesti suurimmat puolueet ovat joutuneet tekemään töitä tavallista enemmän ehdokaslistoja täyttäessään. Osaa nykyisistä valtuutetuista on ollut hankala saada jatkovastuuseen, ja uusien ehdokkaiden värväämiseen on tarvittu tavallista notkeampia konsteja. Äänestämään kuntalaiset kuitenkin pääsevät, listat ovat nyt virallista hyväksyntää vaille valmiina.

Aneeminen ilmiö, joka näkyy ehdokasasettelussa, ei saisi toistua vaaliuurnilla. Valinnanvaraa on vähintään riittävästi ja edessä olevat päätökset ovat kuntien ja koko maan kannalta poikkeuksellisen merkittäviä. Esimerkiksi paineet kuntaliitoksiin ovat tulevalla valtuustolla aivan eri luokkaa kuin edeltäjillään.

Vaalien ennakkotapahtumissa – ja tarjolla olevia muuten tavatessaan – äänestäjien tulisi perätä mahdollisimman hyviä perusteluja ehdokkaiden mielipiteille. Onhan tulevan valtuutetun pystyttävä kuvaamaan näkemyksiään laajemmin kuin sanoilla kyllä/ei – tai pahimmassa tapauksessa: en osaa sanoa.

Useilla paikkakunnilla kuntaliitosasiat nousevat keskeiseksi kysymykseksi. Sekä Liperissä että Rääkkylässä jouduttaneen molemmissa päättämään siitä, tapellaanko taloudellisia paineita vastaan yksin vai osana isompaa keitosta.

Liperissä on eletty poikkeuksellisen pirstoutunut nelivuotiskausi, jossa tärkeät ratkaisut ja päätöksenteko ovat hautautuneet riitojen ja valitusten alle. Kausi on lyönyt kuntaan valtakunnallisestikin kyseenalaisen leiman. Liperi ei ole enää hajuton eikä mauton, yksi neljän sadan suomalaiskunnan joukossa. Kunnan koneiston voimavarat ovat huvenneet lukemattomien valitusten selvittämiseen ja niihin vastaamiseen. Mieli Liperin pärjätä, kaikki energia pitäisi ohjata kunnan kehittämiseen?

Tulevan valtuuston, olivatpa päättäjät minkävärisiä tahansa, olisi kaikin tavoin löydettävä uudenlaiset eväät ja yhteistyön sävel. On syytä muistaa, että Liperi sinänsä lukeutuu kasvukuntien joukkoon. Kunta on investoinut vahvasti mm. Ylämyllyn kasvuun, mutta näille investoinneille voi odottaa tuottoa vasta vuosien kuluttua.

Toinen toistaan seurannet valituksete ja tutkinnat ovat varmaan olleet osatekijänä puolueiden vaikeuksille löytää hyviä ehdokkaita näihin vaaleihin. Muutamat myllytyksessä olleet tai sitä riittävän läheltä seuranneet nykypäättäjät ovat saaneet tarpeekseen ja siirtyvät nyt seurtaamaan tilanteen kehitystä katsomosta käsin.

Rääkkylässä Keskusta menetti neljä vuotta sitten pitkäaikaisen enemmistöasemansa, ja vaalien jälkeistä tilannetta kuvattiin sanalla ”pirstoutunut”.

Ehkäpä juuri rohkeat ja omaperäiset terveydenhuoltoratkaisut ovat yhdistäneet kunnan politiikanteon ja se on ollut ainakin ulospäin kaikkea muuta kuin pirstoutunutta. Kunnanvaltuutetut ovat pystyneet ratkomaan asioita kohtuullisen hyvässä hengessä, ulkopuolisia selvitysmiehiä ja oikeusasteita käyttämättä.

On valitettavaa, ettei kuntavaaleissa ole mahdollista mitata äänestäjien mielipiteitä esimerkiksi suhtautumisessa kuntaliitoksiin ja toisaalta sitä, mitä itsenäisyydestä oltaisiin valmiita esimerkiksi korkeampana veroprosenttina maksamaan. Näissä ratkaisuissa kuntalaisten mielipide tahtoo useimmiten jäädä taka-alalle. Tätä tietoa tarvitsisivat myös tulevat päättäjät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *