OkuLin ongelmat

Nyt näyttäisi siltä, että kriittisesti – Liperissäkin – OkuLiin suhtautuneet, saavat syyn unohtaa huolensa. Kaikki merkit viittaavat siihen, ettei tuota työllä ja tuskalla Paras-hankkeen alttarille rakennettua yhteistyötä enää ole ensi vuoden jälkeen.

Vaikka lääkäripalvelut ja puhelinyhteydet päivystykseen ovat aiheuttaneet kritiikkiä, on kokonaiskuva yhteistyön toimimisesta ollut kuitenkin selvästi plussan puolella. Kun arvioidaan kokonaisuutta, löytyy vertailuesimerkki yhteistyön toimimattomuudesta varsin läheltä, Keski-Karjalasta. Helli hajosi käsittämättömiin kiistoihin.

OkuLi-yhteistyö ei ole nostattanut isoja sisäisiä paineita henkilökunnan keskuudessa, ja käytännön tuloksista on hyötynyt erityisesti Outokumpu. Sen osalta sosiaali- ja terveysmenojen kasvu kolmen vuoden aikana on jäänyt 3,2 prosenttiin. Tämä ei voi olla perusteena yhteistyöhalun hiipumiseen.

Sitä, mitä tuleman pitää, voitiin ennakoida jo, kun Outokumpu ”teknisistä syistä” irtisanoi vuoden 2013 lopulla päättyvän sopimuksen. Seuraava vaihe oli, kun kimppaan lähtöä suunnitellut Polvijärvi siirsi päätöksentekoaan vuodella eteenpäin. Outokummun viimeisin siirto, aloite kuntaliitosneuvottelujen aloittamisesta Joensuun kanssa, tarkoittanee pistettä nykyiselle kumppanuudelle.

Valtion puolipakolla kunnille syöttämää Paras-hanketta arvosteltiin voimakkaasti jo lähtövaiheessa, ja nyt sen tulokset ovat ainakin paikallisesti nähtävissä. Kannettu vesi ei pysy kaivossa ja ison työn tulokset valuvat hukkaan veden mukana. Edessä on taas jälleenrakennuksen aika.

Outokummun kuntaliitoshanke ilman maantieteellistä rajaa vaikuttaa viimeiseen oljenkorteen tarttumiselta. Kaupungin talous on ollut tiukalla ja sen ikärakenne aiheuttaa kovia paineita jo tässä vaiheessa. Heti alussa Outokumpu tarvitsi maksuosuuksiin erityisjärjestelyjä. Se parantaako Joensuu-kimppa taloutta tai tuoko se palveluja yhtään lähemmäksi, on pelkkien arvailujen varassa.

Siirron takana voisi nähdä myös haluan vaikuttaa kuntarakenteeseen ja liitosneuvotteluihin laajemminkin. Joensuu ainakin on ottanut neuvottelutarjouksen avosylin vastaan. Nykyisen sote-yhteistyön hajoaminen naapurikunnissa voisi vaikuttaa näiden, ennen kaikkea Liperin, kuntaliitoshalukkuuteen.

Liperi, jos OkuLi-yhteistyö päättyy eikä Polvijärvestä ole kimppaan, on uuden mietinnän edessä. Kunnalla on kuitenkin kaikki edellytykset järjestää palvelut yksin. Aika sitten näyttäisi, millaisia kustannuksia siitä syntyy ja miten se vaikuttaa veroprosenttiin.

Yksi vaihtoehto löytyy lähinaapurista, lossin takaa Rääkkylästä. Terveydenhuollon rakentaminen yksityisten palveluntarjoajien varaan voisi olla lyhyen tähtäyksen ratkaisu sekin. Pysyväksi toimintamalliksi siitä ei Liperin kokoiselle kunnalle kuitenkaan ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *