Kevyesti kerrottua
Kun yhdistykset pitävät kevätkokouksensa, on listalla tuloslaskelman ja toimintakertomuksen hyväksyminen. Uutiskynnyksen nämä asiat varsinaisesti ylittävät vasta siinä vaiheessa, jos niitä ei hyväksytä ja kokous äänestää toimihenkilöiden ja hallituksen vastuuvapaudesta.
Tuloslaskelmasta tuskin kukaan pystyy taikomaan hauskaa; siinä pilkkujen ja pisteiden on oltava kohdallaan. Toimintakertomuksesta pystyy – jos haluaa ja osaa. Parhaimmillaan se voi olla tunteita herättävä, perinteestä poikkeava ja kivojen yksityiskohtien varaan rakentuva.
Aiheen tähän aasinsiltaan antoi Liperi-Seuran torstai-illan kevätkokous ja siellä esitelty toimintakertomus. Se oli rakennettu paljolti talkoisiin ja tapahtumiin osallistuneiden tekstein. Siteenä olivat pakolliset kirjaukset.
”Siivousurakan lopuksi rupesimme vielä tukimaan tarkemmin käytössämme olleen imurin tekniikkaa ja lähinnä meitä kiinnosti millainen suodatustekniikka ja pölyn keräilysäiliö laitteessa on. Kone haalattiin ulko-oven edessä olevaan väljempään tilaan ja ei muuta kuin kiinnityssalvat auki ja koneen yläosa nostettiin pois. Sen jälkeen sitten nostettiin suodatinpaketti paikaltaan ja sitten meidät peittikin sankka pölypilvi, joka hulmahti suodattimista ja säiliöstä. Yllättävän nopeasti saimme kuitenkin suodattimet pölyn seasta paikalleen ja koneen yläosan kiinni. Sitten kävimme rykimässä enimmät pölyt keuhkoista pois”, kertoo talkoisiin osallistunut Pertti Puustinen.
Talkoot eivät ole pelkästään vanhojen osaajien asia. Sen todistaa 12-vuotiaan Eliaksen toteamus toimintakertomuksessa:
”Semmoinen vanha työ ja elämä tuli heti mieleen. Se oli ihan kivaa yhdessä kavereiden kanssa tekemistä. Voisi osallistua toistekin”.
Liperin Taimen 100-vuotisjuhlanäyttely oli paikallisen yhteistyön esimerkki ja yksi pitäjäseuran vuoden kohokohdista:
”Katseenvangitsijana näyttelyssämme taisi olla esine, joka jaksoi kiinnostaa liperiläisiä soutajia 29 vuoden ajan, saimme raahattua sisälle oikean tervalta tuoksuvan soutuveneen”, muistelee näyttelyn kokoamisesta vastannut Sirpa Naumanen.
Toinen kesän näyttelyistä kertoi linnuista:
”Isälläni oli tapana vähätellä omia töitään ja taitojaan… Houkuttelun jälkeen hän suostui itse jopa tulemaan paikalle avajaisiin. Olin todella onnellinen siitä, kun näin miten isäni suorastaan hyrisi hyvää mieltä, kun näki kättensä työt”, kertoo Pirjo Kettunen isänsä Reino Kettusen lintunäyttelystä.
”Erityisesti pidin Linnut –näyttelystä. Se oli aivan huikea. Yllätyin siitä, että museossa vierailleet ihmiset tiesivät jopa enemmän näyttelyistä k8in me työntekijät. Kaikin puolin mahtava kokemus”, kertoo Eerika kesätyöstään.
Perhepäivähoitajille lapsineen annettiin mahdollisuus tulla tutustumaan näyttelyihin. Aulassa leikittiin lintuleikkejä. Tarinankuuntelu hämärän huoneen lattialla peittojen ja tyynyjen seassa rentoutti.
Muihin asioihin kirjattua:
”Hirsijumi Tuomelan tuvan ruokapöydässä. Kannattaisi hirsijumin miettiä, kenen ruokapöytään asettuu. Saattaa joutua ulkoruokintaan…”
Toimintakertomuksen oli ideoinut ja koonnut seuran sihteeri Jaana Tarkkonen. Kokous hyväksyi tilit tyytyväisyydellä ja kertomuksen kiitosmaininnoin.
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.