Ulkoseinät heiluvat

Lähes jokapäiväisenä keskustelun aiheena sekä julkisuudessa että paikallisella tasolla on hallituksen suunnitelma uusista kuntarajoista. Kuntalaiset pohtivat sitä, mihin jatkossa kuuluvat ja toki sitäkin mitä muutokset käytännössä merkitsevät. Liperissä kunnan ulkoseinät tuntuvat huterilta, Rääkkylä miettii tulevia suuntia.

Kansainvälinen ja kotimaan tilanne näyttävät pakottavan edelleen leikkauksiin ja supistuksiin vähän joka alalla. Veronmaksajien kukkarolla käydään entistä kärkkäämmin.

Nyt korotukset tulevat melkein huomaamatta välillisten verojen kautta. Niin tankkaaminen kuin kopsujen ottaminenkin kallistuvat. Kiinteistökustannukset nousevat vähän joka suunnalta ja vaikuttavat tuntuvasti asumisen hintaan.

Tulevina vuosina on vuorossa kunnallisverojen korotus, joilta ei vältyttäne missään tapauksessa. Samat korotuspaineet ovat purkamatta, olipa kyse nykyisistä itsenäisistä kunnista tai uusista isoista kuntayksiköistä. Enempää vapaaehtoiset kuin pakkoliitoksetkaan eivät tuo ratkaisevia kuluvähennyksiä, jos säästöjä ollenkaan.

Liperille on piirrelty uutta kuntarajaa työssäkäyntialueen pohjalta. Näkemyksessä ei ole mitään uutta, sillä samaa tuputusta on tehty vuosikaudet – vapaamuotoisemmin. Näin on tapahtunut valtiovallan vaatimusten mukaan toteutuneesta naapurikuntien yhteistyöstä huolimatta. Runsaan vuoden kuluttua Liperi ja Outokumpu saavat kolmanneksi sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttajakumppaniksi Polvijärven. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä kipuaa 25 000:een.

Vaikka hallitus aikoo supistaa voimakkaasti kuntien määrää, se ei ole pystynyt esittämään taloudellisia perusteluja ratkaisuilleen. Sen sijaan pakkoliitosten kielteiset vaikutukset ovat helpommin kuntatasolla arvioitavissa.

Liperissä uhkaa syntyä uudenlainen tarkastelukulma mahdollisiin kuntaliitoksiin. Nykyinen ilmapiiri kymmenine valituksineen ja tutkintoineen uhkaa ylittää ihan tavallisten kuntalaisten sietokyvyn. Rääkkylän ilmasto näyttää ainakin ulkopuolisen silmin viime vuosina selvästi parantuneen.

Liitos Joensuuhun toki siirtäisi Liperin riidat muutamia kymmeniä kilometrejä kauemmas ja vapauttaisi paikalliset päättäjät muihin töihin. Jos tilanne ei asetu konstilla tai toisella normaaleihin uomiinsa, löystyy kuntalaisten luja side itsenäisyyteen, joka on meille suomalaisille verenperintöä.

Jokapäiväiseen elämään sillä mihin kuntaan tai kaupunkiin kuuluu, ei välttämättä ole isoa vaikutusta. Siihen, miten oma alue – Liperin tapauksessa kolme taajamaa ja haja-asutusalue neljäntenä – kehittyvät, sen sijaan liitokset ja päätöksenteko vaikuttavat hyvinkin paljon.

Kaupungin laita-alueilla on taipumus aina ensimmäisenä kärsiä, kun ”kirurgin veitsi” heiluu. Päätökset leikkausten ja investointien tärkeysjärjestyksestä tehdään jossain muualla ja enemmistö päättäjistä on vailla paikallista näkemystä.

Jos säätieteilijän ilman laatu -kartta yksilöisi Liperin, arvosana ei nyt yltäisi edes välttävään. Se on ongelma, nykykielellä haaste, jonka korjaaminen on kaikille osapuolille yhteinen asia.

Jaa:

Facebook