Harkintaa hallintoon

Liperi paistattelee julkisuudessa, jota se ei välttämättä kaikilta osin kaipaisi. Puheenaiheista – ja kysymyksistä – ei ole nyt pulaa, kun tapaa ihmisiä oman kunnan rajojen ulkopuolella. Oma väki on vähintään hämmästynyt, ja ylläpitää tätä keskustelua itsekin.

Katseet ja moitteet ovat kohdistuneet luottamushenkilöihin, jopa yhden lautakunnan erottamisella. Se on vakava toimenpide, johon kunnallisessakin päätöksenteossa turvaudutaan vain erityisperustein.
Lautakunnan erottaminen on saanut valtakunnallista julkisuutta ja paremmaksi on pannut vain Haukiputaan kunta, joka meni vielä pitemmälle ja erotti kunnanhallituksen. Samaan teeveen jatkokertomukseen mahtuivat molemmat.

Kunnan tämänhetkistä menoa ihmetellään sekä erottamisten että valitusrumban osalta. Mikä leipäpitäjää nyt oikein vaivaa?
Rauhoittuminen kaikilla tasoilla olisi tarpeen, ja herkkä harkinta. Jokainen ylilyönti on omiaan ruokkimaan tulenarkaa tilannetta. Kaikki tuntuvat jo odottavan vaalien jälkeistä aikaa, mutta mitään takeita tilanteen normalisoitumisesta ei ole.

Myös kunnan hallinnolta, palkatuilta virkamiehiltä ja -naisilta, odotetaan entistä tarkempaa harkintaa. ”Sammakot” valmistelussa voivat olla kiireen ja paineen aiheuttamia, mutta valitettavasti ne nakertavat järjestelmän uskottavuutta.

Yhtenä esimerkkinä huonosta harkinnasta on sivistysjohtajan oma tiedote aluehallintoviranomaisten vierailusta ja tutustumisesta mm. kunnan päivähoitojärjestelyihin. Kovin puhtoisen kuvan antava tiivistelmä oli kirjoittajan oma näkemys, jossa taidettiin puhua vähän tarkastajienkin suulla.
Kun ulkopuolinen viranomainen katsoo aiheelliseksi – tässä tapauksessa valitusten perusteella – tulla tutustumaan järjestelyihin paikan päällä, on kyse ainakin jossain määrin poikkeavasta menettelystä.

Asian ydin on siinä, että viranomainen tuskin siirtää tällaisesta vierailusta tiedottamisvastuuta tarkastuksen kohteelle itselleen. Kyllä avi osaa muistionsa laatia ja mielipiteensä lausua. On syytä epäillä, etteivät tarkastajatkaan tästä menettelystä ihastuneet. Ja kaiken kukkuraksi näkemyserojakin asioista taitaa olla.

Tiedottamiseen liittyvistä ongelmista on lyhyeltä ajalta useita esimerkkejä. Milloin on tippunut tärkeitä osia lauseista, milloin nimiä listalta ja milloin kelloajoissa on jäänyt tulkinnanvaraa…

Vakaa harkinta niin esityksissä kuin ulostuloissakin on aina paikallaan. Avoin tiedottaminen ansaitsee reippaan kannustuksen, mutta siinäkin piilee näköjään ylilyönnin vaara.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *