Etsikkoaika vähissä

Helli-liikelaitoksen palveluihin sitoutuneet kunnat, Rääkkylä etunenässä, ovat saaneet Kiteen suunnalta arvostelua sopimuksista lipeämisestä. Tekona menettely on moitittava, mutta kun näkee pienten kuntien tuskaillut kehnosti toimivien palvelujen ja kustannuspaineiden keskellä, ymmärrystäkin syntyy. Kuntalaiset itse ovat ilmaisseet vahvan mielipiteensä systeemin puutteista.

Tavallaan valtiovalta on pakottanut pienet kunnat yhteistyöhön osoittamatta tarkoitukseen uusia pelimerkkejä. Etsikkoaika on osoittautunut yllättävän lyhyeksi. Ensin Rääkkylä ryhtyi etsimään vaihtoehtoa phiten takkuilleille lääkäripalveluille, nyt koko Helli-liikelaitos sanoi irti lyhyellä varoitusajalla hoitoalan yrityksen kanssa tekemänsä palvelusopimuksen. Kädenvääntö on paljolti ennenkokematonta.

Rääkkylä harkitsee koko yhteistoimintasopimuksesta irtautumista ja käymistilaa on ollut koko ajan muissakin mukana olevissa kunnissa. Tätä menoa pian ollaan takaisin aloituspisteessä ja laskeskellaan, mitä kokeilu tuli maksamaan. Myös tulevilla ratkaisuilla, joita joudutaan tekemään kiireen kanssa, on taipumus maksaa (maltaita).

Nykytilanne ei ole herkkua päättäjille, kun rahasta on kapelo kaikilla osapuolilla; viimeksi Kesälahti liitettiin kriisikuntien listalle. Ongelma ei ole kuitenkaan kipeimmillään päätöksentekotasolla. Viime kädessä kaikki purkautuu palveluja käyttävien päänsäryksi: tärkeät, jopa elintärkeät, palvelut tökkivät. Taustalla on vielä epävarmuus siitä, miten avoimet ja kiistanalaiset asiat järjestyvät jatkossa.

Rääkkylän kunnan ja rääkkyläläisten mitan täyttymiselle on ainakin kaksi hyvää perustelua. Lääkäripalvelut eivät ole pelanneet koko aikana, eivätkä annetut lupaukset ole pitäneet. Nyt kellutaan kahden sopimuksen; irtisanotun ja neuvottelun alla olevan, välimaastossa.

Toinen vaikeasti nieltävä rasite on tehostetun palveluasumisen ja sitä myötä tärkeiden työpaikkojen siirtäminen kilpailutuksen myötä Kiteelle. Rääkkylän tyyppisessä pienessä maaseutupitäjässä yli kymmenen työpaikan siirtyminen naapuriin, on iso menetys.

Kaiken kaikkiaan Rääkkylää ja muitakin yhteistyökumppaneita rasittaa toimintojen keskittyminen Kiteelle. Monelle akuuttihoitoa tarvitsevalle Tikkamäen päivystys Joensuussa onkin mieluisampi suunta.

Helli-liikelaitoksen isoin haaste on talouden kattaminen. Kuluvan vuoden talousarvion valmisteluista syntyisi pienimuotoinen historiikki. Tänään pidettävän Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen ei esitetä edes kunnille tarkkoja maksuosuuksia, koska niistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Päätösehdotuksessa todetaan ”budjetin riittämättömyys ja edellytysten puuttuminen kuntien maksuosuuksien määrittelyyn”.

Kuntien perustama Helli, vaikka liikelaitos onkin, on osoitus hankalasti hallittavasta yksiköstä. Muutokset ovat nopeita, usein ennalta arvaamattomia sekä jatkuvaa päätöksentekoa vaativia. Perussopimusta, joka vaatisi nopeaa päivittämistä, ei näköjään voida muuttaa käytännössä osoittamia tarpeita vastaavaksi.

Parhaimmillaan Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö olisi voinut onnistuessaan olla hyvä harjoitus ja pohja myös kuntaliitoksille. Nyt näyttää käyvän päinvastoin; ilmaan jää vain kysymys, miten pienten vähävaraisten kuntien talous turvataan jatkossa.

Helli-yhteistyön tätä päivää kuvaa hyvin se, että käsittelyssä on tämän vuoden talousarvio, joka laskelmien pohjalta osoittaa 800 000 euron kattamattomia menoja. Maksuosuudet, joihin kunnat ovat sitoutuneet, eivät riitä kattamaan liikelaitoksen todellisia menoja. Pakkasen puolella siis ollaan – kesähelteitä odotellessa.

Vastaa