Tukea työllistämiseen

Liperiläiset yrittäjät saivat tällä viikolla tiiviin tietopaketin työllistämistuista ja niitä koskevista tuoreimmista muutoksista. Aamukahvipöydässä Ylämyllyllä oli alun toistakymmentä sanan kuulijaa, mutta todennäköisesti tiedontarve on laajempi kuin vastaanottovalmius.

Liperin työllisyystilanne on ollut pitkään maakunnan kärkitasoa, mutta kun sitä verrataan koko maan lukemiin, ollaan vielä kaukana valtakunnallisesta tasosta. Pohjois-Karjala on maakuntana maan heikointa aluetta.

Yhteiskunnan tarjoamia porkkanoita on taantuman myötä lisätty, mutta samalla tukien käyttöä on tarkennettu. Kaiken kaikkiaan tuet avaavat hyvän mahdollisuuden erityisesti hankalassa tilanteessa olevien henkilöiden työllistämiseen ja samalla yrityksen työvoimatarpeiden ratkaisemiseen. Tuet ovat yleensä määräaikaisia eivätkä aseta yrityksiä selkä seinää vasten, jos työllistämistarve muuttuu.

Usein yhdenkin lisätyöntekijän ottaminen on pienelle yritykselle iso kynnys. Moni pieni paja taiteilee ilman ulkopuolista työvoimaa, kun yksinyrittäjä kokee työntekijän palkkaamisen hankalaksi ja pahimmassa tapauksessa jopa yrityksen kannattavuuden nakertajaksi. Arkisten askareidensa keskellä yrittäjä saattaa myös helposti karsastaa ”tukiviidakkoa” ja jättää vaihtoehdot punnitsematta.

Tietoa löytyy tänä päivänä runsaasti muutenkin kuin tilaisuuksiin osallistumalla. Hyvä tietolähde on ainakin www.mol.fi -sivusto, joka esittelee vaihtoehdot ja antaa hyvän pohjan tilanteen arvioinnille. Tietoa saa myös työvoimatoimistossa käymällä.

Omissa laskelmissa pitää aina muistaa, että tuki ei kata yritykselle lankeavia palkan sivukuluja. Tukea ei myönnetä yrityksille, joissa on viimeisen 12 kuukauden aikana lomautettu työntekijöitä tai lyhennetty työaikoja. Mikäli lomautukset ovat ohi, palautuu tukimahdollisuuskin.

Perustuki on runsas 25 euroa päivältä, mutta vaikeasti työllistettävien osalta tuen määrä lähes kaksinkertaistuu. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien tukipäätös voidaan tehdä yhdellä kertaa kahden vuoden ajaksi, kun normaali tukipäätös tehdään puoleksi vuodeksi.

Yksi vaihtoehto työllistymiseen ja työvoimatarpeeseen on oppisopimuskoulutus, joka kattaa työelämän kirjon melkeinpä laidasta laitaan. Oppisopimustie houkuttelee tänä päivänä enimmäkseen keski-iässä olevia, ja halukkaita on tarjolla enemmän kuin työpaikkoja. Kolmen-neljän vuoden koulutusjakso edellyttää työntekijän ja työnantajan tarpeiden kohtaamista ja sopimusta. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.pkky.fi.

Oppisopimuksia on Liperissä tällä hetkellä 67, Rääkkylässä 13. Koko maakunnassa ammattiin käytännön ja teorian kautta opiskelevia on noin tuhat. Oppisopimuskoulutuksena tarjolla on entistä enemmän ammatillisten oppilaitosten kautta työelämään nykyään tähtääville nuorille houkuttava vaihtoehto. Ammatin ja useissa tapauksissa valmiin työpaikan saaminen koko ajan palkkaa nauttien on aivan lyömätön vaihtoehto. Se edellyttää kuitenkin lähes poikkeuksetta omatoimista aktiivisuutta.

Vastaa