Dekkarin tarpeet kouluratkaisuissa
Vielä siinä vaiheessa, kun koulujen puolustajat saattelivat Liperin valtuutettuja maanantaina kokoukseen, näytti vääjäämättä siltä, että Ristin ja Vaivion koulujen puolustus valuu hiekkaan, äänin 18-17, Vaivio vielä vähän selvemmin. Varauduttiin siihen, että valtuutetut pitävät päänsä ja koulut lopetetaan täpärimmillään yhden valtuutetun näkemyksellä.
Jännitysnäytelmä oli kuitenkin vasta alkamassa. Yhtä tiivistunnelmaista kokousta ei ole Liperissä istuttu aikoihin.
Ristin koulusta äänestettäessä nuo numerot – hyvin monen päättäjän yllätykseksi – olivat samat, mutta kääntyivät nurin päin. Sen jälkeen oli pakka täysin sekaisin ja Vaiviokin säilyi, jonkinlaisena protestina ja rekyylinä Ristin äänestystulokselle.
Äänestyksen jälkeen todettiin kitkerään sävyyn koulujen säilyttämisen puolesta puhuneen Eero Reijosen ja kantansa säilyttämisen kannalle vaihtaneen Jussi Sallisen aloittaneen eduskuntavaalikampanjansa. Reijonen on kertonut jatkohalunsa jo aiemmin, se ei ollut uutinen. Jos tokaisu pitää Sallisen osalta paikkansa, on uusi kasvo tarjolla Liperistä valtakunnan politiikkaan.
Hetkellisesti näytti siltä, että Ristin ratkaisu syntyi Sallisen kannanmuutoksen tuloksena. Ihan näin suoraviivainen ei asia kuitenkaan ollut. Marraskuun lopun käsittelyyn nähden osa valtuutetuista/varavaltuutetuista oli vaihtunut, samantien mielipiteetkin.
Koulujen säilymistä ja säästötoimien suuntaamista toisiin kohteisiin voidaan paljolti pitää kansalaismielipiteen voittona. Moni ratkaisu on tehty kuntalaisten ääntä kuulematta tai sen painoarvoa mittaamatta. Muutamaan valtuutettuun oli mielipiteillä ja perusteluilla vaikutuksensa.
Ristin ja Vaivion pienten koululaisten elämänmeno säilyy ennallaan, vaikka ratkaisu ei aivan yksiselitteinen olekaan. Koulu on lähellä, kulkeminen ja kuljetukset vähäisempiä ja koulumatkan turvallisuus nykyisellä tasolla. Se, missä opetus on lapsen kannalta tuloksellisempaa, onkin sitten jo paljolti mielipidekysymys ja vaikeammin mitattavissa. Heti päätöstä seuraavan päivänä on nostettu pöydälle yhden lisäopettajan tarve Ristin koululle. Eli tarjotaan säästöjen tilaa lisämenoja.
Tulevaisuutta ajatellen suurimpia voittajia ovat Ristin/Kaatamon ja Vaivion kylät. Kyläkoulu on monessa paikassa se elämälanka, joka on säästynyt postien ja kauppojen kadottua. Koulun lopettamisella on kiistatta ollut kylille lamaannuttava vaikutus. Koulu tai sen puuttuminen voivat ohjata lapsiperheiden sijoittumista tai herkistää heidän kytkimen ja kaasun käyttöään.
Liperissä on istunut talouden tervehdyttämisryhmiä, on yritetty tiivistää kouluverkkoja, laajennettu terveyden- ja sosiaalitoimen yhteistyötä ja tehty muitakin avauksia säästöjen suuntaan. Käytännön tulokset ovat kuitenkin vähissä, alijäämä kasvaa koko ajan. Koulupäätös ei vähennä edessä olevaa urakkaa, päinvastoin.
Parhaimmillaan kouluista käyty kädenvääntö voisi olla kuitenkin jonkinlainen avaus yhteisten ratkaisujen etsimisessä. Talouden tosiasioita tuskin kukaan päättäjistä kieltää. Pelkkä koulujen lakkauttaminen ei Liperiä olisi pelastanut, mutta kiville menneenä se lisäsi merkittävästi tarvetta muiden säästökohteiden etsimiseen.
Se pieni valonpilkahdus tulee ratkaisun sisältä sikäli, että mikään puolue tai puoluiden ryhmittymä ei ollut yksin nyt tehtyjen päätösten takana. Koulujen pelastajia löytyi joka suunnalta. Positiivista oli sekin, ettei ”vanhaan hyvään tapaan” sidottu yksittäisten valtuutettujen käsiä, vaan jokainen äänesti oman näkemyksensä mukaisesti.
Liperin talous tarvitsee kokonaisratkaisun, jonka hakeminen velvoittaa kaikkia. Eletäänhän täällä sentään kasvukunnassa, jonka työllisyystilannekin on maakunnan kärkipäätä.
P.S.
Yhtenä mielenkiintoisena piirteenä valtuustossa oli se, ettei kukaan opettajista jäävännyt itseään. Edellisessä käsittelyssä jääveiksi ilmoittautui noin puolet valtuuston opettajakunnasta. Tehtiinkö ratkaisulla tietoisesti tilaa uusille valituksille; sen aika näyttää…
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.
