Harrastukset etsivät suuntaa
Liperissä eletään tehokasta aikaa niiden palvelujen järjestämisessä, joita ei lasketa peruspalveluihin kuuluvaksi. Valmistelijoita ja päättäjiä ei voi syyttää missään nimessä aikailusta eikä yhteistoiminnan jarruttamisesta. Kansalaisopiston osalta solmittiin suhteet vuoden alusta Joensuuhun ja nyt rakennetaan musiikin harrastajille opiskelumahdollisuutta Keski-Karjalan musiikkiopiston suojeluksessa.
Myönteisenä puolena on nähtävä juuri se, ettei päätöksissä ole jääty jahkailemaan. Musiikiopiskelun osalta omat ratkaisut on pohjustettu valtuuston päätöksin jo viime keväänä. Käytännön vaiheeseen Liperi on siirtymässä, vaikka Keski-Karjalan kunnat pohtivat vielä parhaillaan, voidaanko myös Länsi-Karjalan musiikkiopiston palvelut hoitaa Keski-Karjalassa. Esimerkiksi Rääkkylässä kunnanhallitus käsitteli asiaa tämän viikon maanantaina. Helpotukseksi liperiläisille, ainakin naapuripitäjän valo vilkutti vihreää, tosin pienin reunaehdoin.
Myönteistä on myös se, että yhteistyökumppaneita on haettu ennakkoluulottomasti eri suunnista, eikä jääty notkumaan pelkästään Joensuun portille. Sosiaali- ja terveyspuoli totuttelee toimimaan Outokummun kanssa ja Joensuusta on saatu käytännön kokemusta kansalaisopistokuvioista. Nyt tähyillään musiikillisesti Kiteelle päin.
Kaikki kokemukset ainakaan kansalaisopistosta eivät ole yksiselitteisiä, eivätkä edes myönteisiä. Suurin ongelma on ollut kustannustason voimakas nousu, joka on saanut monen kansalaisopistoaktiivin miettimään harrastuksesta luopumista, ja useissa tapauksissa näin myös tekemään.
Kansalaisopisto ei ole ollut alkuuodesta erityisen hanakka antamaan tarkkoja lukuja opiskelijamäärien kehityksestä, koska ne luvut olisivat olleet Liperin osalta ilmeisen huonoja. Tässä vedottiin siirtymävaiheeseen ja sen vaikutuksiin. Jatkossa on vertailuluvut syytä nostaa reilusti rinnakkain. Näin nähdään suoraan muutoksen vaikutukset ja osataan ottaa ne huomioon tulevissa ratkaisuissa.
Joensuun seudun kansalaisopiston osalta on olemassa selkeä epäkohta, joka tulisi tavalla tai toisella oikaista. Nyt esimerkiksi liperiläiset ja kontiolahtelaiset maksavat eri suuruista opiskelumaksua. Tämä johtuu siitä, että Kontiolaht, Eno ja Polvijärvi kompensoivat maksuja. Liperillä on kukkaron nyörit supussa.
Käytännön esimerkit valaisevat tilannetta parhaiten. Mikäli liperiläinen harrastaja osallistuu keramiikkakursille Kontiolahdessa, hän maksaa 36 tunnin osalllistumisjaksostaan 58 euroa. Niiden kuntien opiskelijoille, jotka kompensoivat keskimäärin kaksinkertaisiksi nousseita opiskelumaksuja, maksu on vain 25 euroa. Tämä ei kyllä kannusta liperiläisiä opintopiireihin, hinta kun on yli kaksinkertainen.
Kansalaisopistoissa on runsaasti myös vanhempaa väkeä, joilla ei kaikilla ole käytettävissä tietokonetta ja sen tuomia yhteyksiä. Tämän vuoden uutuutena on ensisijaisen ilmoittautumisen siirtämisen internetin kautta tapahtuvaksi. Tämä auttaa pääsemään jonon etupäähän, sillä seuraava vaihe – automaattiseen palvelunumeroon ilmoittautuminen – alkaa kolme vuorokautta myöhemmin. Vasta neljän vuorokauden kuluttua siitä on mahdollisuus ilmoittautua normaaliin tapaan eli soittamalla opintopalvelunumeroon. Esimerkiksi Liperin palvelupisteeseen ei ilmoittautumisia oteta vastaan. Tiedusteluja sinne voi toki tehdä.
Keskittäminen ja uuden tekniikan käyttöönotto lienevät tarpeen. Tasapuolisia kaikkia opiskelusta kiinnostuneita kohtaan ne eivät valitettavasti ole.
Kovassa vauhdissa on vaarana myös sokeus, kun vielä kaikkia käänteitä – erityisesti käyttäjien reaktioita – ei pystytä millään arvioimaan tarkasti etukäteen. Jos yhdistämiset eivät johda esimerkiksi mernojen pienenemiseen ollenkaan, on syytä kysyä: miksi omista lähipalveluista luovutaan. Varsinkin jos/kun kujstannukset käyttäjien kukkarossa huimasti kasvavat.
Mikäli joku uusista yhtälöistä ei toimi, niiltä osin on oltava valmiutta myös uusiin ratkaisuihin. Harrastustoimintaa ei saa missään tapauksessa jättää oman onnensa varaan tai tehdä siitä käyttäjälleen kohtuuttoman kallista.
tarmo.nenonen@kotiseutu-uutiset.fi
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.