Mitä meidän nyt olisi suotavaa syödä?

350 grammaa. Tuon määrän ympärillä on käyty keskustelu jo toinenkin sen jälkeen, kun uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin marraskuun lopulla. Ravitsemusneuvottelukunnan nimittämä asiantuntijatyöryhmä kun suosittaa, että suomalainen söisi viikossa enintään 350 grammaa naudan, sian ja lampaan lihaa – toisin sanoen punaista lihaa.

Aiempaa niukempaa punaisen lihan syöntisuositusta perustellaan terveydellisillä syillä: runsaasti punaista lihaa sisältävä ruokavalio on asiantuntijoiden mukaan yksi suurimmista toimintakykyisten elinvuosien menetystä aiheuttavista ravitsemuksellisista riskitekijöistä. Eli suomeksi sanottuna pahasta.

Purematta suositusta ei kuitenkaan ole nielty. 350 grammaa on pidetty vähäisenä määränä niin ruokapöytä- kuin somekeskusteluissakin, ja MTK:n valtuuskunnassa on kannettu huolta kotimaisen lihantuotannon ja sitä kautta huoltovarmuuden joutumisesta ahdinkoon. Ravitsemussuosituksia on moitiskeltu ympäristö- ja ilmastopoliittisiksi – olkoonkin, että toisella puolen pöytää suositusten sanotaan nojaavan ravitsemuksellisiin ja terveydelliseen näkökulmiin sekä vankkaan tutkimusnäyttöön.

Miksi juuri liha on noussut keskustelun keskiöön? Lähestyvä jouluko nostattaa mieleen makumuistot sinapilla sivellystä kinkusta ja padassa porisevasta karjalanpaistista, vai mistä oikein on kyse? Ravitsemussuosituksissahan otetaan kantaa monien muidenkin ruoka-aineiden käyttöön. Esimerkiksi kahvin kulutusta suitsitaan sekä terveyden että ympäristön vuoksi: suositusten mukaan noin 1,25-5 desilitraa suodatettua kahvia päivässä voi olla osa terveyttä edistävää ruokavaliota. Suomalaisten rakastamilla Muumi-mukeilla mitattuna tämä tarkoittaa alle kahta kupillista päivässä. Määrää, jonka voimalla saan aamuisin hädin tuskin silmäni auki.

Kahvin ja punaisen lihan kulutuksen ohella uudet ravitsemussuositukset kehottavat nipistämään kanan, kananmunien, Norjan lohen, riisin, suklaan, suolan ja voin nauttimista. Lautaselle on sitä vastoin suotavaa annostella aiempaa enemmän kasviksia, marjoja hedelmiä, samoin kuin kotimaisia täysjyvätuotteita. Kotimaisen kalankin sanotaan olevan hyvästä, ja kohtuudella on lupa popsia myös rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita sekä pähkinöitä, siemeniä ja palkokasveja. Siinäpä meille ohjeita kerrakseen.

Kansallisten ravitsemussuositusten tavoitteena on edistää kansanterveyttä. Miten, siitä asiantuntijat ovat koonneet 120-sivuisen dokumentin otsikolla ”Kestävää terveyttä ruoasta”. Kokonaisuuden laajuus kertonee omaa kieltään siitä, että ravitsemus on kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia. Omasta paikastaan lautasillamme taistelevat paitsi suositukset, myös makumieltymykset sekä perinteet ja arkiset käytännöt. Ei liene ihme, että näin laajasta kokonaisuudesta keskusteluun ponnahtaa punaisen lihan kaltaisia yksittäisiä seikkoja. Niihin kun on jokaisen helppo ottaa kantaa. Joten todettakoon nyt vielä, etten lihaa syö lainkaan, mutta suklaata taatusti yli kaikkien suositusten. Joulun lähestyessä ja muulloinkin.

Hanna-Leena Kunttu

Kirjoittaja on Kotiseutu-uutisten entinen toimittaja, 

joka tätä tekstiä kirjoittaessaan söi ainakin 100 grammaa karkkia.