Pimeää pinnan alla

KOLUMNI Miltä se tuntuu, kun on vähällä hukkua? Minun pitäisi se tietää, mutta en juurikaan muista.

Kesäinen mökkiranta 80-luvun alussa. Rantasauna oli lämpimänä ja me lapset viihdyimme Heposelän vilvoittavassa vedessä. Minua hieman vanhemmat serkkuni uivat ja hyppivät laiturilta veteen. Itse olin vielä pieni, alle kouluikäinen, jolle tyypillisin paikka vesileikkeihin oli rannan loiva ja suojainen hiekkapoukama. Pyörin kuitenkin laiturilla muiden mukana.

Olinko ajatellut hypätä laiturilta veteen hauskasti kuin isommat lapset, vai mitä lie on ollut mielessäni? Jonkinlainen mulahdus tuli kuitenkin suoritettua. Rantasaunalta lasten touhuja tarkkaillut enoni havaitsi kuitenkin äkkiä, että laiturilta puuttui yksi lapsista. Hänen nopean toimintansa ansioista löydyin pikaisesti laiturin päädystä pohjaan vajonneena. Säikähdys oli varmasti suuri, mutta olin kunnossa. Miten olisi käynyt, jos apu olisi viipynyt? Tuskin olisin kirjoittamassa tätä tekstiä luettavaksesi.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tilastoista laskettuna Suomessa on hukkunut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin 106 henkilöä vuodessa. Jokainen hukkumisonnettomuus on järkyttävä ja turha. Vähintä, mitä me aikuiset voimme tehdä, on huolehtia tarkasti pienistä uimareista ja pelastusliivien käytöstä veneillessä. Järkevä jäillä liikkuminen on myös ihan oma taiteenlajinsa. Vahingot tulevat aina yllättäen.

Miten varhaislapsuuteni onnettomuus on vaikuttanut minuun? En muista tapahtuneesta juuri muuta kuin huolestuneet aikuiset ympärilläni jälkeenpäin. Minulle on kerrottu, että kommentoin kohtalokasta sukellustani sanomalla: ”Pimmeetä oli”. Epäilemättä olikin. Näin jälkikäteen voin sanoa, että en erityisesti jäänyt pelkäämään vettä. Uin mielelläni, kun vesi on lämmintä ja isommat aallot eivät vaivaa. Sukeltamaan en ole kuitenkaan oppinut. Pidän pääni aina veden pinnan yläpuolella. Siellä pinnan alla voi nimittäin olla pimeää, ja sitä pimeyttä en halua kohdata uudelleen.
Tiina Pasanen,
Kirjoittaja on lapsuudestaan asti Liperissä mökkeillyt
sisällöntuottamisen sekatyöläinen