Elmalle on kenttäpostia

Sotavuosina liperiläinen Elma sai melkoisen määrän kenttäpostia. Kirjeitä sukulaisilta ja tuntemattomilta, kaikkiaan seitsemisensataa. Korttejakin kertyi komea nivaska. – Kenttäpostia on tullut 23 eri ihmiseltä. Osa kirjeenvaihdosta on aloitettu lehti-ilmoituksen perusteella tai korsukaverin välityksellä, Elman tytär Raija Albert kertoo.

Lintujen riemuksi

Pertti Turunen tietää, miten linnunpönttö tehdään. Viime keväänä roukalahtelaismies nikkaroi siivekkäille 120 pesäkoloa ja lisää on tulossa.

Hoitajavaihdossa Ruotsissa

Jutta Anttonen kokeili parin viikon ajan, mitä eroavaisuuksia lähihoitajan työssä on naapurimaassa. Rääkkylässä Attendon alaisuudessa lähihoitajana työskentelevä Anttonen vietti syyskuussa pari viikkoa työvaihdossa Uppsalassa.

Hyvän tekeminen on luonnollista

Liperiläinen Raili Kinnunen ei ole laskenut, kuinka monia villasukkapareja on tullut vuosien varrella tehtyä ja lahjoitettua eteenpäin, mutta paljon: – Kyllä kai niitä tulee vuodessa nykyisin tehtyä 50 – 100 paria, hän laskeskelee.

Nuorten kuuntelijaksi

Liperin seurakunta sai syyskuussa uuden nuoriso-ohjaajan. Harmaahapsisen, tontuksikin kuvaillun miehen leppoisa olemus luo hänestä lämminhenkisen ensivaikutelman. Mies on valmis kuuntelemaan ja keskittymään juuri sinuun.

Armeijan harmaista hautaus- ja kukkapalvelun pitäjäksi

Sunnuntaina 60 vuotta täyttävällä Ilppo Pesosella on kokemusta kahdesta, jopa kolmesta, hyvinkin erilaisesta ammatista. Hän toimi Ylämyllyllä Puolustusvoimien palveluksessa noin kaksitoista vuotta. Viimeiset vajaat parikymmentä vuotta työmaana on ollut Hautaus- ja kukkapalvelu Pesonen.

Kosmetiikkaa, luonnollisesti

Ruokapöydän ikkunanpuoleiselle reunalle on ripoteltu kirkkaanpunaisia kehäkukan terälehtiä. – Ne ovat siinä kuivumassa. Laitan kehäkukkaa rasvaan ja ehkä myös saippuaan – vaikka saippuan tekeminen onkin vielä ihan kokeiluasteella, rääkkyläläinen Satu Lievonen kertoo.

Siikasalmen maatalousoppilaitos oli mainio yhteisö

Liperissä yli sata vuotta annetulla maatalousopetuksella oli kunniakkaat perinteet, joita kelpaa vieläkin muistella. Siikasalmen tilan perusti 1760-luvulla kruununvouti Gabriel Wallenius, ja Edvard Hällström taas maanviljelyskoulun vuonna 1886. Maamieskoulu aloitti toimintansa 1910-luvulla vieläkin käytössä olevassa vanhassa päärakennuksessa. Viimeisimpänä koulutusta antoi maatalousoppilaitos, joka keskiasteen uudistukset koettuaan lakkautui 1992 ja tilukset siirtyivät Joensuun yliopistolle. Nykyisin Siikasalmella on adventtikirkon

Ketteryydellä ja joustavuudella ajan haasteissa

Pohjois-Karjalan aluetoimiston uusi päällikkö, eversti Asko Valta, on tänä syksynä ensimmäistä kertaa mukana syksyn kutsuntakierroksella. Hänet nähtäneen hieman omista kiireistään riippuen lokakuun ensimmäisellä viikolla Rääkkylässä ja Liperissä.

Jaskarit innolla Ylämyllyn K-marketin kauppiaiksi

Mikko ja Niina Jaskari aloittivat syyskuun alussa Ylämyllyn K-marketin uusina kauppiaina. Joensuussa asuville Jaskareille kyseessä on ensimmäinen oma kauppa.