Liperin uudet apteekkarit, Tuulia Väisänen ja Eija Huhtakangas, ovat kumpikin uuden uran edessä, jos mittarina pidetään omaa apteekkia. Väisänen on kirkonkylän ja Viinijärven apteekkari ja Huhtakangas Ylämyllyn apteekkari.
Jos seisoo kovalla tuulella Pesolansaaren rannassa, tuntuu kuin sielu lähtisi viiman matkaan. Mutta jos rannalta lähtee kapumaan mäkeä ylös, ei tuulta pian enää huomaa. Muutaman sadan metrin päässä vastaan tulee talo, Päivi Saarelman ja Matti Pellilän koti.
Tasan vuosi sitten Pellervo Hämäläinen teki paluun leipäpitäjään, kun hän aloitti Liperin kunnan talousjohtajana.
Kuorinka näyttää kauneutensa myös hangen ja jään pitäessä järveä kahleissaan: vapaa-ajan asunnon ikkunoista avautuvat huikeat maisemat. Vaikka vielä ei voi seurata telkkiä ja muita sukeltajia, tieto vapautuvista vesistä on jo ilmassa. Musiikkilaitteesta soiva Kuorinka-valssi täydentää tunnelman.
Liperiläisellä Matti Haukalla on nuoresta iästään huolimatta jo kymmenen vuotta yrittäjyyttä takana. – Yrittäjänä aloitin 19-vuotiaana. Mutta koko ikäni olen koneiden kanssa touhunnut ja kokeilemalla oppinut. Kun vanhemmat olivat maatilayrittäjiä, niin koneita korjattiin yhdessä ja olihan minulla peltoautoja.
Harrastusten luokitteleminen vuodenaikojen mukaan alkaa olla vanhanaikaista. Siinä missä hallit täyttyvät kesällä luistelijoista ja talvella pallon potkijoista, frisbeegolfaajat uhmaavat hankia ja kylmyyttä päivän pituudesta piittaamatta.
Tarmo Nenosesta tuli toimittaja, vaikka toisinkin olisi voinut käydä. Hän saattaisi juhlia 70-vuotiskekkereitään Ruotsissa.
Viime vuoden loppupuolella Liperin Osuuspankin toimitusjohtajana Jalo Lehtovaaran jälkeen aloittanut Jukka Asikainen jatkaa työskentelyä tutussa paikassa. – Tulin töihin Ylämyllyn konttorinjohtajaksi vuonna 1987. Olin aika tuore pankinjohtaja 26-vuotiaana, kertoo Asikainen, jonka tavoittaa edelleen useimmiten Liperin Osuuspankin tiloista Ylämyllyllä.
Luonto on yksi Suomen vahvimmista brändeistä. Ari Niirasen työnkuvaan kuuluu huolehtia, että näin on myös tulevaisuudessa.
Maria Iltolan mielestä kannel on yksi suomalaisuuden symboleista. Kihaus Folkin toiminnanjohtaja Iltola tekee parhaillaan gradua Pohjois-Karjalan kulttuurimatkailua tutkien, ja yksi tutkimustyön sivujuonteista on juuri kannel.