Maakunta-Antti Luontopalveluille

Kyösti Tuhkalainen (oik.) vastaanotti Antti-patsaan Esa Nevalaiselta Kolin luontokeskus Ukossa torstaina.

Pohjois-Karjalan paikallislehdet ovat antaneet tämänvuotisen Antti-patsaan Metsähallituksen Luontopalveluille tunnustuksena merkittävästä kansalaisten hyvinvointiin ja virkistäytymiseen keskittyvästä työstä.

– Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen ylläpito ja kehittäminen tarjoavat tasapuolisen mahdollisuuden jokaiselle pohjoiskarjalaiselle luonnosta nauttimiseen, sanoi Pohjois-Karjalan paikallislehtikerhon puheenjohtaja, Outokummun Seudun päätoimittaja Esa Nevalainen Kolilla torstai-iltana järjestetyssä patsaan luovutustilaisuudessa.

Luontokohteiden kärkenä Pohjois-Karjalassa on Kolin kansallispuisto, johon viime vuonna kävi tutustumassa lähes 170 000 ihmistä, aikaisempaan verrattuna kasvua on viitisen prosenttia. Ruunaan retkeilyalueella vierailuja kirjattiin lähes 80 000. Patvinsuollakin vierailuja oli yli 12 000. Nurmeksessa käyntikohteita on lukumääräisesti eniten, sillä mukaan mahtuvat niin Raesärkät kuin Peurajärven ja Mujejärvenkin retkikohteet, mutta näistä vain Peurajärven kävijämääriä tilastoidaan. Siellä kävijöitä oli viime vuonna lähes 8 000.

– Luvut kertovat, että luonto on edelleen lähellä ihmistä, vaikka tämä aika mielletään helposti vain kvartaaleissa ja älylaitteiden akun kestossa mitattavana. Ikiaikainen, sukupolvien vaihtumisen nähnyt luonto on varmasti nykyihmiselle vertailukohta jostain pysyvämmästä, Nevalainen kuvaili.

Hän korosti, että Metsähallituksen luontokohteet ovat matalan kynnyksen paikkoja.

– Opasteet, kartat ja jo kotikoneelta löytyvät tiedot ovat palvelua, jotka helpottavat paljon. Tulipaikat, polut, polttopuut ja jopa kämpät yösijaksi ovat palveluja, joiden avulla cityihminenkin voi helposti lähteä tutustumaan ja virkistymään. Myös esteettömyys on huomioitu monessa Metsähallituksen kohteessa, mikä tekee palvelusta aidosti tasa-arvoista myös käyttäjien näkökulmasta.

Valtion säästöpaineet kohdistuvat myös Metsähallitukseen ja luontopalveluihin.

– Tunnustuksella Pohjois-Karjalan paikallislehdet haluavat muistuttaa myös siitä, että merkittäviä heikennyksiä retkeilykohteisiin ei toivota, vaan säästöt on pystyttävä toteuttamaan mahdollisimman vähän luontokohteiden käyttäjille näkyvinä ratkaisuina. Vain näin voidaan turvata myös uusien sukupolvien ymmärryksen lisääminen suomalaisesta luonnosta ja jokamiehenoikeuksista, Nevalainen tähdensi.

Turvallista, maksutonta

Antti-patsaan vastaanottanut erikoissuunnittelija Kyösti Tuhkalainen sanoi, että tunnustusta arvostetaan suuresti Metsähallituksen Luontopalveluissa.

– Palkinto tulee alueidemme käyttäjiltä seudulta, jossa Luontopalvelut on merkittävä toimija. Olemme madaltaneet kansalaisten kynnystä luontoliikuntaan rakentamalla luontokohteisiin turvallisia ja maksuttomia retkeilypalveluja. Kaikilla kävijöillä on mahdollisuus retkeillä näissä kohteissa kunnosta, iästä ja tulotasosta riippumatta. Palkinto on kunnianosoitus koko henkilöstöllemme.

Tuhkalainen muistutti, että Pohjois-Karjalan kansallispuistojen ja Ruunaan retkeilyalueen paikallistaloudelliset vaikutukset olivat viime vuonna yhteensä 22,7 miljoonaa euroa.

– Lisäksi alueilla on kansanterveydellinen merkitys. Liikkuminen luonnossa parantaa kuntoa, vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja parantaa keskittymiskykyä.

Luonto on silti aina etusijalla, sillä reitit ja muut Luontopalvelujen tuottamat palvelut varmistavat myös sen, ettei suosituimpienkaan kohteiden luonto vaarannu.

– Tämä on tärkeää myös kävijöiden kannalta, sillä näiden alueiden vetovoimatekijänä on luonnontilainen luonto upeine maisemineen. Sinne mahtuu lisääkin kävijöitä, käyttäkää ihmeessä näitä palveluja.

Kolmenlaisia Antteja

Paikallislehtiväki jakaa vuosittain Antti-patsaita ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden perustajan, Mynämäen kirkkoherran Antti Lizeliuksen työn kunniaksi. Patsas luovutetaan henkilölle tai taholle, joka edistää kiitettävästi alueensa hyvinvointia ja kulttuuria. Patsaita on kolmea sorttia: valtakunnallinen, maakunnallinen ja paikallinen Antti.

Teksti ja kuva: Marja Mölsä

Jaa:

Facebook