Hyvin voi voi, mutta onko riittävästi leipää?

PÄÄKIRJOITUS Hyvinvoinnin ylläpitämisessä on viime vuosina riittänyt haasteita ja vastoinkäymisiä roppakaupalla. Ensin mietittiin, mahtuuko esimerkiksi sinne kuntosalille kuusi vai kahdeksan henkilöä yhtä aikaa vai onko punttitreenit tehtävä kotitiloissa.

Seuraavaksi pohdinnan alle oli otettava se, että riittävätkö eurot punttisalikorttiin, kun hinnat nousivat yleisesti raketin lailla ja useamman oli mietittävä miten varantonsa sijoittaa.

Pandemian talttuessa käytännössä normaalin flunssakierron joukkoon ei onneksi enää tarvitse miettiä rajoituksia kanssakäymisissä. Rahapolitiikka sen sijaan vaatinee vielä pidemmän aikaa tarkastelua, varsinkin kun ruoan hinta jatkaa nousuaan. Muutama viikko sitten kouluissa ja mediassa vietetyn Uutisten viikon yhteydessä paikalliset koululaiset pääsivät avaamaan tuntojaan mielipidekirjoitusten muodossa. 

Oppilailta löytyikin erinomaisia mielipiteitä ja huomioita asioista, joiden kanssa he joutuvat elämään päivittäin. Yksi mainitsemisen arvoinen huomio oli nuorten huoli kouluruoan suhteen. Koululaisten mielestä ruoan laatu on laskenut ja sitä ei ole riittänyt kaikille nälkäisille.

Laadun ja määrän laskemisen syyksi he arvioivat kunnan säästötoimenpiteet. Tuollaiset huomiot ja maininnat olisi syytä oikeasti ottaa luupin alle. Nuorten syömisestä ja sen vähyydestä tai yksipuolisuudesta on oltu jo vuosia huolissaan, niin siinä valossa olisi hieman typerää viitata moisille kommenteille kintaalla.

Koululaisten toiveissa ei ollut wieninleikettä tai hanhenmaksapalleroita, vaan oppilaat kaipasivat pääasiassa lisää maitoa ja leipää, kohtuullisen perustavanlaatuisia elintarvikkeita. Tiukkoja valintoja hankintojen suhteen joudutaan tekemään niin koti- kuin laitoskeittiöissäkin, mutta jos koululaisen maha jää kurnimaan niin kyllä siinä väistämättä opintointo, motivaatio ja hyvinvointi kärsii. Ja valitettavasti monilla oppilailla kouluruokailu saattaa olla ainut mahdollisuus päivässä saada monipuolinen ja lämmin ateria kupeisiinsa.

Myös valitettavan usein nuorten mielipiteet jäävät ilman suurempaa huomiota, koska heillä ei vielä välttämättä ole tarpeeksi kuuluvaa ääntä, saati sitten oikeaa kanavaa, josta sanoman saisi perille oikeisiin, päättäviin osoitteisiin.

Kouluruokailusta kerätään kirjallista palautetta ja tehdään asiakastyytyväisyyskyselyjä, joten voihan olla, että palautteisiin on jo tullut tai on tulossa lähiaikoina hyviä kehitysehdotuksia, jotka odottavat vielä täytäntöönpanoa ja toteutusta. Ennen mahdollisesti mittavaa hallintoprosessia lisäisin koululuokille tehtävän pikaisen tarvekyselyn kautta ruokalähetyksiin pari pussia sämpylöitä.