Vesistöistä on pidettävä huolta

PÄÄKIRJOITUS Liperissä oli viime viikolla kaksi vesistöihin liittyvää tilaisuutta, jotka kuvastivat hyvin vesistöjen tilaa, hyöty- ja virkistyskäyttöä kansalaisille sekä niiden merkitystä kasveille ja eläimille. Kaatamon ja Ristin alueen vesistöt sijaitsevat viljavien maiden äärellä, jossa ihminen on jättänyt jälkensä vesiin satojen vuosien ajan. Ylämyllyn lampialueilta Viinijärveen virtaava Myllypuro on taas kohde, johon yritetään palauttaa lohen sukuinen arvokala.

Ristissä pidetyssä tilaisuudessa kävi hyvin selväksi, että vaikka sanonta – luonto ottaa aina omansa – pitää paikkansa. Niin juuri ihminen muokkaa niin hyvässä kuin pahassa luonnon tilaa. Ajatelkaapa sitä maatalouden ja peltojen keskittymää, joka alkaa naapurista Outokummusta Sysmäjärven tienoilta ja jatkuu aina pitkälle Roukalahden suuntaan Liperin sekä Rääkkylän puolelle.

Tuolla vyöhykkeellä on tuhansia hehtaareita ihmisen muokkaamaa maisemaa, johon kuuluvat olennaisesti myös vesistöt: järvet, joet, lammet ja pienet purot. Ne antavat maaperään voimaa ja pitävät taivaalta satavan veden lisäksi maan viljavana. Jos maaperä ja vedet antavat työtä ja toimeentuloa sekä elintarvikkeiden raaka-aineita, niin myös virkistyksellä ja maisemalla on yhä merkittävämpi osuus. 

Vesistöistä huolta pitämisen tärkeys korostuu Heposelän suunnalla, jossa ihmisen vaikutus näkyy valuma-alueen kautta. Valuma-alueen tila määrittelee pitkälti alapuolisen vesistön tilan. Muistan hyvin nuoruudestani tarinat pahoin likaantuneesta Heposelästä. Outokummun kaivostoiminta ja maatalouden ravinnepäästöt vaikuttivat järvenselälle asti.  Veden laatu on parantunut on vuosikymmenten mittaan. Mahdollisen uuden kaivostoiminnan ja ravinnepäästöjen kanssa on elettävä, mutta samalla haittoja on vähennettävä ja vesistön tilaa on saatava parannettua.

Tässä asiassa jokainen kansalainen voi vaikuttaa omalla tontillaan ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä noudattamalla. Yhteisöt ja viranomaiset voivat viritellä hankkeita, joissa muun muassa perustetaan kosteikkoja, avataan ja parannetaan purojen virtaamia, pidetään yllä suodattavia kasvuvyöhykkeitä rannoilla ja kunnostetaan vettä pidättäviä suoalueita. Toki kyse on myös euroista ja arvovalinnoista. Ristin tilaisuudessa tuli selväksi, että yhteiskunta on valmis avustamaan rahallisesti hankkeita.

Myllypuron hanke on taas nähtävissä alkuperäisen luonnon ja virkistysarvojen kunnioittamisena. Olen omalla mökkirannalla havainnut laiturin alla uivan järvitaimenen, joka tuli läheiseltä purolta. Näky oli sen verran sykähdyttävä, että lohikalojen elvyttämiselle Saimaan järvialueella ja pienemmissäkin vesistöissä on nostettava hattua.