Rakennemuutoksen ravistelemia pärjääjiä

PÄÄKIRJOITUS Ylläoleva otsikko vaatinee hieman avaamista. Lomilla ollessa tuli käytyä Pirkanmaan puolella. Pääteitä autoillessa tuli mieleen palata kotimaakuntaan hieman pohjoisempaa reittiä. Lähdettiin siis Oriveden suunnalta Suomineitoa ylöspäin, eikä suinkaan Jyväskylän rallipolkujen suuntaan.

Kun ei ollut kiire mihinkään, niin pysähtelimme lähes kaikilla paikkakunnilla Mäntästä Keuruuseen ja Uuraisista Suolahteen. Tuo rakennemuutos, joka tarkoittaa käytännössä väestön ja palveluiden vähenemistä, näkyi nimittäin joka ainoalla paikkakunnalla. Kiertomatkan varrella sattui pieniä kaupunkeja ja kuntia, joiden väkiluku vaihteli joistakin tuhansista viisinumeroiseen lukuun.

Paikkakunnat voi karkeasti jakaa vaikka kolmen kriteerin mukaan. Suuremmilla ja kohtuullisesti pärjäävillä keskuksilla on s- ja k-market, r-kioski ja vähintään yksi pankki. Eihän tämä mikään tieteellinen kriteeri, mutta jos näistä kolmesta vaikkapa kaksi puuttuu  ja se ainoa markettikin on sale-luokkaa, niin kato on käynyt. 

Toki pienemmiltä paikkakunnilta osa näistä palveluista on puuttunut alun perinkin, joten näkökulma on ulotettava tyhjiin ikkunoihin ja toimistotiloihin. Matkan varrelle sattuu tienoita, joissa tyhjiä ikkunoita oli enemmän kuin toimintaa takanaan pitäviä. Näky oli kieltämättä aika surullinen, mutta en kyllä usko, että millään seudulla on heitetty pyyhettä kehään.  

Mukaan mahtui pari uutta kriteeriä. Aivan muutamaa pienintä kuntaa lukuun ottamatta kaikista löytyi pizzeria tai kebab-ravintola. Joissakin näitä ruokailupaikkoja oli jopa kaksi tai kolme. Toinen uutuus on kirppareiden ilmestyminen liiketiloihin, joiden vuokrataso on laskenut ylitarjonnan takia. 

Jos tätä ajelua peilaa Liperiin ja Rääkkylään, niin leipäpitäjässä suurin ero on tietysti kolme taajamaa. Kirkonkylän ja Viinijärven kohdalla voidaan puhua samantapaisesta kehityksestä. Tämä ei johdu kunnan kokonaisväkimäärän kehityksestä, vaan taajamien painopisteiden muutoksesta. 

Popula on pakkaantunut Ylämyllylle, jonne uudet asukkaat ovat tuoneet lisäpalveluita. Voin kuitenkin todeta lohdutukseksi, että koko Liperin alueella tyhjiä ikkunoita on paljon vähemmän kuin muualla.

Rääkkylän tilanne on toisenlainen, koska kunnan asukasluku on laskusuunnassa, eikä tilanteeseen voi juuri kunnan toimillakaan vaikuttaa, ainakaan dramaattisesti. Liperissä asukasluvun lisäämiseen pitäisi olla olemassa paremmat eväät. 

Jos vielä palataan noihin kriteereihin, niin marketit löytyvät joka taajamasta, pankit ovat keskittyneet ja r-kioskeista ei ole tietoakaan. Pizzeriat ja kirpparit löytyvät, joten ei heitetä toivoa mihinkään. Kyllä täällä pärjätään.