Tekemisen iloa ja osaamisen varmuutta
PÄÄKIRJOITUS Näissä töissä törmää väistämättä ympäri vuoden hyvin erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Tarkoitan tässä nyt meidän ihmisten aikaansaannoksia, jotka liittyvät vaikka kulttuuriin, jonka kukat kukkivat täydessä nupussa varsinkin kesäaikaan. Kulttuurilla tarkoitan tässä tapauksessa kaikkea mahdollista vaikkapa teatterista jalkapallo-otteluun.
Kirjoittamisen ammattilaisena olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pääsen seuraamaan koko elämän ja tapahtumien kirjoa vaikka yhden työpäivän aikana. Otan esille ihan käytännön esimerkin viime sunnuntailta. Esimerkki on meidän kaikkien toteutettavissa – kyse on vain omasta mielenkiinnosta ja viitseliäisyydestä.
Aloitin päivän kierroksen kirpputoritapahtumasta Liperissä. Jos joku ei vielä harrasta kirppareilla käyntiä, niin ei sitten. Mutta kierrättäminen on ollut muotia jo pitkään. Itse käyn kirppareilla lähinnä kirjojen ja lehtien takia. Monelle kyse on lähes harrastuksesta hyödyn ohella. Olin kirpparilla nyt työn puolesta, jolloin etsin jututettavaksi myyjän ja ostajan. Tällä kertaa kauppaa tehtiin polkupyörästä. Saa nähdä tehtiinkö kaupat, mutta siinä sivussa puhuttiin mielenkiintoisesti käytettyjen pyörien tilanteesta.
Matka jatkui Rääkkylän puolelle, jossa kävin ensin Niemisessä jalkapallopelissä ja jatkoin matkaa kiireellä kesken ottelun Kihauksen päätöskonserttiin. Niemisessä tuli mieleen kuinka kyläseura on luonut ja parantaa edelleen olosuhteita maailman suosituimman urheilulajin parissa. Kyse ei ole vain pelaajista ja joukkueesta, vaan seurasta ja kylästä sekä kunnasta, jonka elämänlaatua ja tunnettavuutta talkoolaiset ja pelaajat parantavat. Katsomossa tunnelma oli taas ainutlaatuinen, vaikka peli päättyi harmittavaan häviöön.
Niemisessä vuodatettiin hikeä omaksi iloksi amatööriurheilun merkeissä. Sitä on taatusti yhtä mielenkiintoista ja mukavaa seurata kuin ammattilaisten ja osin harrastajienkin esiintymistä Kihauksessa. Osmo Ikosen bändin esiintyessä tuli taas mieleen kuinka mahtavaa rautaisen ammattitaidon seuraaminen on. Esiintyminen ja soittaminen on yhtyeelle peruskauraa, jossa oli mukana osaamisen tuomaa varmuutta ja samalla myös vilpitöntä iloa, jota oman työn laadukas tekeminen tuo mukanaan.
Näissä töissä törmää väistämättä ympäri vuoden hyvin erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Tarkoitan tässä nyt meidän ihmisten aikaansaannoksia, jotka liittyvät vaikka kulttuuriin, jonka kukat kukkivat täydessä nupussa varsinkin kesäaikaan. Kulttuurilla tarkoitan tässä tapauksessa kaikkea mahdollista vaikkapa teatterista jalkapallo-otteluun.
Kirjoittamisen ammattilaisena olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pääsen seuraamaan koko elämän ja tapahtumien kirjoa vaikka yhden työpäivän aikana. Otan esille ihan käytännön esimerkin viime sunnuntailta. Esimerkki on meidän kaikkien toteutettavissa – kyse on vain omasta mielenkiinnosta ja viitseliäisyydestä.
Aloitin päivän kierroksen kirpputoritapahtumasta Liperissä. Jos joku ei vielä harrasta kirppareilla käyntiä, niin ei sitten. Mutta kierrättäminen on ollut muotia jo pitkään. Itse käyn kirppareilla lähinnä kirjojen ja lehtien takia. Monelle kyse on lähes harrastuksesta hyödyn ohella. Olin kirpparilla nyt työn puolesta, jolloin etsin jututettavaksi myyjän ja ostajan. Tällä kertaa kauppaa tehtiin polkupyörästä. Saa nähdä tehtiinkö kaupat, mutta siinä sivussa puhuttiin mielenkiintoisesti käytettyjen pyörien tilanteesta.
Matka jatkui Rääkkylän puolelle, jossa kävin ensin Niemisessä jalkapallopelissä ja jatkoin matkaa kiireellä kesken ottelun Kihauksen päätöskonserttiin. Niemisessä tuli mieleen kuinka kyläseura on luonut ja parantaa edelleen olosuhteita maailman suosituimman urheilulajin parissa. Kyse ei ole vain pelaajista ja joukkueesta, vaan seurasta ja kylästä sekä kunnasta, jonka elämänlaatua ja tunnettavuutta talkoolaiset ja pelaajat parantavat. Katsomossa tunnelma oli taas ainutlaatuinen, vaikka peli päättyi harmittavaan häviöön.
Niemisessä vuodatettiin hikeä omaksi iloksi amatööriurheilun merkeissä. Sitä on taatusti yhtä mielenkiintoista ja mukavaa seurata kuin ammattilaisten ja osin harrastajienkin esiintymistä Kihauksessa. Osmo Ikosen bändin esiintyessä tuli taas mieleen kuinka mahtavaa rautaisen ammattitaidon seuraaminen on. Esiintyminen ja soittaminen on yhtyeelle peruskauraa, jossa oli mukana osaamisen tuomaa varmuutta ja samalla myös vilpitöntä iloa, jota oman työn laadukas tekeminen tuo mukanaan.
Olin katsomassa samalla näyttämöllä viikkoa aiemmin Riäkkyteatterin esitystä, jossa oli mukana yhtäläinen tekemisen riemu. Ammattilaisten tai harrastajien tekemisen ero ei ole kummassakaan tapauksessa se olennainen juttu, vaan kummastakin esityksestä kannattaa nauttia täysillä. Tekemisen ilo ja osaamisen varmuus kyllä näkyvät katsojille.