Uutisiin luotetaan edelleen vankasti
PÄÄKIRJOITUS Suomalaiset luottavat edelleen todella vankasti uutisiin. Tutkimuksessa ei ole kyse mistään uudesta ilmiöstä, vaan pitkäaikaisesta perinteestä ja suomalaisen demokratian tukijalasta. Siitä samasta asiasta ja ketjusta, johon esimerkiksi Kotiseutu-uutiset paikallisesti kuuluu. Valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten uutisten ehdoton edellytys on luotettavuus ja paikkansa pitävyys. Näkökulmia voi olla toki erilaisia.
Uutisten luottamusta on mitannut Oxfordin yliopiston Reuters-instituutti, joka on tehnyt jo pitkään maakohtaisia tutkimuksia asiasta. Tutkimuksen mukaan aikuisesta väestöstä itse seuraamiinsa uutisiin luottaa 76 prosenttia. Tulos nousi viime vuodesta yhden prosenttiyksikön. Useimpiin uutisiin luottaa 69 prosenttia, joka on sama lukema kuin viime vuonna.
Joku voi ajatella, että lukema on pieni. Lukemaa voi suhteuttaa kaikkein huonoimpaan eli Kreikkaan. Siellä useimpiin uutisiin luottaa vain 19 prosenttia. Maaraportin laatija, yliopistotutkija Esa Reunanen näkee Suomen vahvuuksiksi yleisen luottamuksen kulttuurin, kaikille yhteisen peruskoulun ja toimittajien varsin vahvan ammatillisen riippumattomuuden. Reunanen arvelee, että Ukrainan sota ja Nato-prosessi yhtenäisyydessään ovat tukeneet väestön enemmistön yhteenkuuluvuutta ja samalla uutisiin kohdistavaa luottamusta. Tuo on varmaan totta, mutta Suomessa pääsevät esiin myös erilaiset näkemykset.
Tutkimuksessa luottamusta nakertavana ilmiönä on kasvanut uutisten välttely. Uutisia välttelee toisinaan 21 prosenttia väestöstä. Luku on kasvanut neljä prosenttia. Uutisaiheista kaikkein vältetyin on Ukrainan sota. Jos ajattelee vaikka Kotiseutu-uutisia, niin meillä Ukrainasta kirjoitetaan tällä hetkellä vähän, mutta asiaa sivutaan kuitenkin paikallisesti koko ajan. On tukikonsertteja ja apukeräyksiä. Toisaalta teimme Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheessa useita paikallistettuja uutisia aiheesta. Se kertoo yleisestä ilmapiiristä asian suhteen.
Uutisia seurataan edelleen hyvin monipuolisista lähteistä. Niin painetusta kuin sähköisestä mediasta. Nuoremmissa verkon osuus on paljon suurempi kuin perinteisten kanavien. Yli ja hieman alle kaksikymppisille sosiaalinen media ensisijaisena kanavana on ohittanut uutissivustot. Asiantuntijat muistuttavat, että tämän ryhmän saavuttaakseen median on mentävä nuorten suosimille alustoille.
Tähän pohjautuen Kotiseutu-uutisten painetulla lehdellä on edelleen vankka kannattajakunta, mutta meillä on ollut jo vajaat kymmenen vuotta kattava verkkoversio. Olemme mukana myös sosiaalisessa mediassa. Onko se sitten riittävästi? Vaikea sanoa, mutta pienessä paikallislehdessä seurataan kehitystä herkeämättä resurssien mukaan. Ehdoton lähtökohta on luotettavuus ja ajankohtaisuus. Uutisia tehdään koko ajan päivittäin.